Ei se ihan rakkaustarina ole, mutta...

Jotenkin odotin, että Tales of Xilliasta olisi herännyt ficcaamishaluja tai ainakin alkanut jonkin uusi paritus kiinnostaa, mutta olin väärässä. Sen sijaan talouteen kotiutunut toinen uusi peli on herättänyt tälläkin saralla yllättävää innostusta.


Blogieni lukijoille ei liene yllätys, että katselen pelejä usein fanityttölasit päässä ja fan fiction mielessä. Näin siis myös Tomb Raiderin kohdalla. Jo vuosia, vuosia sitten kirjoittelin TR-ficcejä, mutta ne eivät koskaan päässeet julkaisuasteelle. Tämä siitä syystä, että usein ficit menivät tarinan sijaan enemmän tunnelmoinniksi ja viidakossa loikkimisen fiilistelyksi. Joo, ei huonoa kuvaus, mutta luultavasti niistä ei olisi kukaan muu saanut irti yhtään mitään.

Ficcienhän ei tarvitse olla hahmojen parittamista, hyvä seikkailu on jo riittävä juttu sinänsä. Itse kuitenkin tykkäilen myös romantiikasta ja se näkyy tarinoissani. Laraa en silti ole aiempien pelien pohjalta osannut parittaa yhtään kenellekään. Ehkä pelien tarjoilemat hahmot ovat olleet sen verran ohuita, etten edes minä ole saanut heistä riittävää otetta? Vaikka noin yleisesti jo kevyillä vihjeillä mielikuvitukseni lähtee laukkaan...

Kerran olen Larasta kylläkin paritusficciä kirjoittanut. Siinä oli tarkoitus saattaa hänen kanssaan yhteen Ian Malcolm (Michael Crichtonin Dinosauruspuisto- ja Kadonnut maailma -kirjoista ja Jurassic Park -elokuvista tuttu hahmo). Uskokaa tai älkää, tähän juttuun oli ihan koherentti tarinakin suunnitteilla. Siihen liittyi mm. saari Etelä-Amerikan rannikolla ja dinosauruksia ;D Noh, tarina ei koskaan valmistunut, koska koin Malcolmin liian vaikeaksi hahmoksi itselleni (lähinnä matemaattisesti). Toisaalta tämä on harmi, koska tässä parissa olisi voinut olla vähintäänkin mielenkiintoista potentiaalia.

Nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa löysin pelin pohjalta Laralle sopivan vastaparin. Pieni kurkkaus netin ihmemaahan myös paljasti, etten ole yksin ajatusteni kanssa. En edes yllättynyt, kun tykästyin Samantha Nishimuraan, mutta positiivisena käänteenä tuli se, että aloin aika pian nähdä hänen ja Laran tarinassa mahdollisuuden johonkin ystävyyttä syvempään.

Okei, tytöt ovat opiskelleet yhdessä ja ilmeisesti myös bilettäneet niin, että miehiäkin on jonkin verran ollut kuviossa. Tällaista ihan perussettiä nuorten naisten kesken, mikä ei sinällään anna aihetta paritusajatuksille. Pelin aikana taas tapahtuu asioita, jotka epäilemättä saavat ihmiset joko hitsaantumaan yhteen tai käymään toistensa kurkkuun (vrt. Reyesin alkuperäiset reaktiot Laran touhuihin ja sanomisiin). Ei siis välttämättä paritusmatskua edelleen.

Mutta silti... Lara välittää Samista syvästi, se on selvää. Tämä voi olla ystävyyttä, mutta sillä voi olla myös syvempi sävy. Henkilökohtaisesti ilahduin erityisesti lopusta, kun Lara pitelee Samia sylissään ja kantaa rannalle. Vaikka tilanteessa on karmivia sävyjä, siinä on myös fanitytölle huokailun aihetta. Pieni innostus hiipi kummasti sisälle ja saa sormet hapuilemaan kynän ja paperin suuntaan. Voisiko tästä syntyä tarina? Mitä tapahtui pelin jälkeen? En tiedä vielä, mutta pieni liekki on syttynyt. Kenties jonain päivänä kirjoitan näistä kahdesta muutakin kuin blogipostauksen...



PS. Kannattaa muistaa jouluarvonta ja jättää kommenttia ;) 

Ei kommentteja