Final Symphony -konsertti ja Final Fantasy -musiikkipaneeli Traconissa

Syksyn ns. kohokohta on taas takana eli Traconissa on käyty riekkumassa. Vaikka conittaminen on kivaa, täytyy myöntää, että nyt on aika helpottunut fiilis, kun rupeama on takana. Puvun teko oli jotenkin työläs ja epätyydyttävä prosessi, joten nyt on kiva, kun voi keskittyä pelailuu ja muuhun mukavaan.

Ennen kuin menen asiaan, tässä pari kuvaa puvusta, jolla tänä vuonna mentiin...



Kyseessä oli siis white mage miqo'te-tyttö Final Fantasy XIV: A Realm Reborn -pelistä. Hiustyyli on lainattu omalta hahmoltani Nabia Leonclaw'lta. Pukuun sen sijaan käytin mallina ihan netistä löytyvää kuvamateriaalia, sillä Nabia on ammatiltaan monk. En vain edes halunnut yrittää kyseistä ammattiasua väsätä, joten päädyin poimimaan sellaisen, johon uskoin omien taitojen edes nipinnapin riittävän.

Mutta sitten siihen asiaan.

Final Symphony

Viikonloppu tosiaan meni aika Final Fantasy -fiilistelyissä, koska jo ennen Traconia osallistuin Final Symphony -konserttiin ja lauantaina tuli vajaat pari tuntia istuttua Final Fantasy -musiikkipaneelissa. Edellisen olivat järjestäneet säveltäjä ja pelimusiikkisovittajat Jonne Valtonen ja Roger Wanamo, jälkimmäisessä he olivat paneelikeskusteluun osallistujina. (Lue lisää täältä.)


Konsertissa kuultiin orkesterille sovitettua musiikkia Final Fantasy VI:sta, Final Fantasy VII:stä ja Final Fantasy X:stä. Kyse ei siis ollut suoraan alkuperäisten kappaleiden esittämisestä vaan sovittajien näkemyksestä ja luomista kokonaisuuksista, jotka kuitenkin nojasivat kyseisten pelien musiikkiin.

Final Fantasy VI

Konsertti alkoi FFVI:n osuudella, joka painottui pitkälti Terran tarinaan. Oleellisena osana tässä tarinassa olivat myös esperit ja Kefka ja erityisesti tämän ajautuminen kohti hulluutta. Valitettavasti tämä ei käynyt käsiohjelmasta ilmi, joten peliä tuntemattomille kokonaisuus ei välttämättä avautunut (tosin en tiedä, olisiko sitten avautunut käsiohjelmaselostuksen kauttakaan?). Itse pystyin aika hyvin yhdistämään kappaleiden soljumisen ja tarinan etenemisen toisiinsa... ja seuraavana päivänä sovittajien kommentit paneelissa osoittivat ajatukseni vähintään oikeansuuntaisiksi.

Final Fantasy X

Seuraava osuus oli FFX:lle omistettu pianokonsertti. Se sisälsi tuttuja teemoja, mutta oli sovitettu niin raskaasti, että näistä osasi kymppiin yhdistää pätkän sieltä ja toisen täältä. Omalla kohdallani tämä osuus jäikin melko laimeaksi pimputteluksi eikä herättänyt ajatuksia suuntaa tai toiseenkaan.

Parasta tässä osuudessa oli viimeisenä esitetty Suteki da ne, joka oli kokonaisuudessaan toimiva ja hyvin pianolle sovitettu kappale. Muukin yleisö kuulosti tykkäävän esityksestä kovasti.

Kympin osuuden jälkeen oli väliaika ja silloin tulikin ajatuksia vaihdettua sekä oman miehen että paikalla myös olleen kaverin kanssa. Kaikilla tuntui olevan aika samansuuntaiset fiilikset kympin osuudesta. Kutosesta olivat tykänneet, mutta eivät olleet siitä ehkä samoissa määrin innostuneita kuin minä.

Final Fantasy VII

Väliajan jälkeen loppukonsertti keskittyi Final Fantasy VII:n musiikeihin. Käsiohjelmassa oli pitkä ja kattava selostus FFVII-konsertin eri osioista, mikä oli minusta hämmentävää, kun kutonen oli kuitattu yhdellä lauseella ja kymppi kahdella. Tämä asetti minusta pelit eriarvoiseen asemaan ja oli silkkaa typeryyttä... varsinkin, kun kutosen kohdalla selkeästi oli hyvin mietitty kokonaisuus taustalla (kympistä en tiedä, sitä ei paneelissa kommentoitu). Toivoisinkin, että jatkossa pelit olisivat tasa-arvoisia keskenään eikä yhtä suosittaisi näin räikeästi. Käsiohjelmasta tuli fiilis, että konsertti oli vain seiskaa varten ja kaksi muuta osuutta lämppäreitä.

Mutta niin, hyvähän se seiskan osuuskin oli. Ensin keskityttiin aika pitkälti Sephirothiin ja hänen kokemuksiinsa. Erityisen vaikuttava oli kohta, jossa totuus alkoi valjeta Sephirothille. Tämä nyt voi kuulostaa typerältä, mutta minusta musiikki tosiaan kuvasti tarinallisia elementtejä erittäin hyvin ja pystyin näkemään ne pelkän kuulon perusteella. Öh? En osaa selittää tätä :D

Toinen osuus käsitteli Tifan, Cloudin ja Aerithin välistä suhdevyyhtiä. Tästä en pitänyt yhtä paljon kuin edellisestä, mutta toisaalta oli se ihan kaunista kuunneltavaa. Osuus päättyi Aerithin kuolemaan.

Viimeisessä osiossa palattiin jälleen Sephirothiin ja tarina vietiin aina lopputaisteluun asti. Tämä osuus myös toimi minulle hyvin, joskin pidin aivan alusta eniten.

Loppukaneetti

Koko konsertti päättyi Continue?-kappaleeseen, joka on siis seiskasta tuttu tallennusikkunan musiikki. Kenties viittaus siihen, että jotain tällaista voisi jatkossakin olla tulossa?

Ja toivottavasit onkin! Itse olisin ehkä mieluummin kuunnellut vähemmän sovellettuja versioita kappaleista, mutta tykkäsin näistäkin todella paljon (miinus se kympin osio, se ei oikeasti iskenyt). Kutonen oli omalla kohdallani ehdoton suosikki. Toivoisin silti, että jonain päivänä olisi mahdollista kuulla musiikkia myös muista sarjan peleistä.

Minusta oli hienoa, että tällainen konsertti järjestettiin ja ajankohtakin oli erinomaisesti valittu. En ole mikään ahkera konserteissa kävijä, mutta tässä kyllä viihdyin ja menisin uudestaankin.


Final Fantasy -musiikkipaneeli

Lauantaina Traconin ohjelmakartasta tosiaan löytyi Final Fantasyjen musiikkia käsittelevä paneelikeskustelu. Omalla kohdallani oli päivänselvää, että sinne on mentävä kuuntelemaan ja sain miehenkin mukaan. Lisäksi törmäsin yhteen kaveriin siellä, mikä oli tietysti piristävä lisä. Kyseinen kaveri kertoi olleensa edellisenä päivänä konsertissa ja pitäneensä erityisesti seiskan osuudesta, kymppi oli hänetkin jättänyt kylmäksi.

Musiikkipaneelissa käytiin läpi Final Fantasy -sarjan historia musiikin osalta aivan alusta tähän päivään saakka. Paneeli oli jaettu osioihin, joiden alussa kuunneltiin otteita esimerkkikappaleista ja sen jälkeen keskustelijat kertoivat omia näkemyksiään kyseisestä aikakaudesta. Myös yleisöllä oli mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Aikakaudet oli jaoteltu seuraavasti:
- Nintendo-aika
- Super Nintendo -aika
- PlayStation 1 -aika
- Nykyhetki

Käytännössä kolme ensimmäistä osiota käsitteli Nobuo Uematsun tuotantoa ja hänen kehittymistään säveltäjänä vuosien varrella. Itselleni kokemus oli opettavainen, sillä en ymmärrä musiikin tekemisestä juuri mitään, mutta keskustelijajoukolta tuli kaikenlaista nippelitietoa aiheeseen liittyen. Sen olin toki tajunnut, että vanhemmilla pelilaitteilla ei ole mahdollista tuottaa samanlaista ääntä kuin nykyisillä masiinoilla, mutta asia valottui entistä selvemmin paneelin myötä.

Viimeiseen osuuteen oli sitten ympätty "ne kaikki muut säveltäjät" eli käsiteltiin musiikkia Final Fantasy X:stä eteenpäin. Kympin musiikkien taustalla on kolme eri säveltäjää, Masashi Hamauzu, Nobue Uematsu ja Junya Nakano. Kahdentoista musiikeista taas vastasi pääosin Hitoshi Sakimoto ja kolmessatoista remmiin hyppäsi jälleen Masashi Hamauzu. Onlinepeleistä yhteentoista musiikit on säveltänyt Naoshi Mizuta yhdessä Uematsun ja Kumi Taniokan kanssa, alkuperäiseen neljääntoista taas Uematsu, mutta A Realm Reborn -versioon sen sijaan Naoshi Mizuta, Ryo Yamazaki, Tsuyoshi Sekito ja Masayoshi Soken. Kaiken kaikkiaan pelisarjassa on siis ollut monia säveltäjiä.

Mielenkiintoista oli kuulla musiikkeja alusta loppuun. En ole varmaan koskaan kuunnellut läpi kattausta ykkösestä neljääntoista. Kaikissa oli mielestäni puolensa ja ne olivat eri tavalla hyviä. Ja luonnollisesti musiikit herättivät halun pelata pelit uudestaan :D

Pientä kritiikkiä täytyy antaa siitä, että diaesitykseen monien kappaleiden nimet oli kirjoitettu miten sattuu, vaikka pelien soundtrackeilta olisi varmasti saanut ne tarkistettua. Tämä toi huolimatonta fiilistä ohjelmaan. Silti kokonaisuutena homma toimi.

Aivan ohjelman loppu käsitteli vielä pelimusiikin säveltämistä ja sovittamista. Tästä osa meni ohitse jo pelkästään sen takia, etten tosiaan musiikkitermistöä täysin tunne ja siitä kamalasti ymmärrä, mutta oli mukava kuulla se edellisillan konsertin käsiohjelmasta puuttumaan jäänyt kuvaus kutosen osuudesta.

Omalta osaltani tämä ohjelma oli Traconin parasta antia, sillä animeohjelma ei tällä kertaa osunut omaan makuun (vaikka muutaman ihan kivan kävinkin kuuntelemassa). Oli mukavaa pitkästä aikaa päästä kuuntelemaan Final Fantasy -ohjelmaa. Toivotaan, että sitä tulee jatkossakin.

Ja loppuun kuvaa viikonlopun looteista, jotka osittain liittyvät blogin aihepiiriinkin ;D

2 kommenttia

  1. Moi.

    Se FF-paneelin puheenjohtaja–esittelijähyypiö täällä. Mahtavaa kuulla, että tykkäsit paneelista noin paljon.

    Konsertin osalta myötäilen aika paljon näkemyksiäsi. FF X -pianokonserttoon oli vaikea saada tarttumapintaa, mutta nautin hra Cheungin pianotyöskentelystä. Kaverissa piilee mahtava potentiaali! FF X – sovituksesta vastasi säveltäjä Masashi Hamauzu itse, ei Roger huolimatta käsiohjelman tiedoista. Rogerhan "vain" orkestroi Hamauzun sovituksen. Ehkä liian hyvä oman materiaalin tuntemus aiheutti liberaalimman lähestymistavan sovitukseen impressionistina tunnetulta Hamauzulta?

    Omalla kohdallani FF VI -osio oli konsertin huippuhetki. Päällekkäin ja limittäin sovitetut teemat toimivat jälleen kerran mainiosti. Varsinkin Kefkaan keskittynyt osa oli herkullista kuultavaa koko ajan nopeammaksi menneessä kaoottisuudessaan. Ja orkesteri veti homman todella hienosti.

    FF VII -osio oli myös hyvä, vaikkei se ihan FF VI:n tasolle yltänytkään. Välillä se tuntui menevän liialliseksi äänillä leikkimiseksi, joka on kyllä Jonnen tavaramerkki. Alussa ja lopussa ollut pillin rääkäisy oli kauhea ja kävi korviin. Muuten sovitus pelasi mallikkaasti, joskin pidin rakenteellisesti enemmän Rogerin FF VI -pätkästä.

    Kaikkiaan konsertti oli hyvä mutta ei parasta Jonnea & Rogeria. Edelleen Symphonic fantasiesin silloinen tuoreus jaksaa lämmittää, ja pidän sitä edelleen kaksikon parhaana. Tällaiset mutkikkaammat viritykset ovat enemmän mieleeni kuin suoraviivaiset orkestraatiot, joita kuulee vaikkapa Distant worlds -konserteissa. On niillekin aikansa ja paikkansa, mutta ne eivät kestä yhtä monta kuuntelua.

    Mutta hei, se paneeli. Onneksi muilla oli enemmän sanottavaa kuin itselläni, pikkuisen parempi valmistautuminen olisi tehnyt hyvää. Jonnella ja Rogerilla oli paljon asiaa, ja ansaitustihan he pääsivät olemaan runsaammin äänessä. Toivottavasti opit yhtä sun toista paneelissa, minulle ainakin avautui siellä vielä lisää, vaikka olikin tullut höpistyä sovittajakaksikon kanssa kaikkea aiemminkin.

    Pisti silmään, että heitit pientä kritiikkiä kappaleiden nimistä. Tämä onkin hankalampi juttu - ainakin osittain. Soundtrackeista ainoastaan FF:illä III, IV, VI, VIII ja XI (eli viidellä neljästätoista) kappaleilla on englanninkieliset nimet – toisinaan japaninkielisten rinnalla, jolloin nimet eivät välttämättä ole lähimainkaan suoria käännöksiä. Kaikkien muiden soundtrackien kohdalla englanninkieliset nimet ovat käännöksiä, ja kuten tiedetään, käännöksiä on yhtä monta kuin kääntäjiäkin. No, ei ehkä ihan yhtä monta mutta pointti tuli kuitenkin selväksi.

    Netissä on monille soundtrackeille olemassa levyjulkaisun aikaan ilmestyneet kappalelistojen käännökset, joista monet ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin tarkkoja, monissa on pahojakin virheitä. Silti ne omaksuttiin nopeasti, koska silloin ei parempaakaan ollut. Japanintaitoisten määrä on kasvanut vuosien myötä, ja kappaleiden nimet ovat nykyään paljon paremmin kohdillaan käännöstaitoisten harrastajien ansiosta. Itsekin käännän kappaleet mieluiten omin käsin, toki vertailen samalla.

    Pointtini oli, että kappaleiden nimiä ei ollut kirjoitettu miten sattuu, vaan ne olivat vain erilaiset kuin ne, joihin olet itse todennäköisesti tottunut. Oikeita käännöksiä ei näissä valitettavasti ole, edes erisnimissä, koska Aerithin kohdalla lännessä käytetty Aeris on periaatteessa yhtä oikein. Oikeiden käännösten asemesta meillä on vain kasa enemmän tai vähemmän hyvin käännettyjä (kyynikon mielestä enemmän tai vähemmän vääriä) nimiä. Älä anna erilaisten käännösten häiritä, ne ovat vain ihmisten tulkintoja, joihin mahtuu uskomattoman paljon pieniä nyansseja.

    Kaikkiaan olin tyytyväinen paneeliin. Kiitos vielä, että jaoit näkemyksiäsi ja osoitit, että paneeli oli ainakin yhden muunkin mielestä onnistunut. Pidähän silmät ja korvat auki, jatkossa saattaa tulla lisää pelimusa-aiheisia ohjelmia, olivat ne sitten paneeleja tai jotakin ihan muuta. Paikkana voisi olla Traconin lisäksi Desucon / Frostbite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentistasi. Se olikin melkoisen pitkä ja monipuolinen :)

      Tuosta X:n pianokonsertista täytyy sanoa sen verran, että omalta osalta saattoi toki vaikuttaa sekin, että FF-säveltäjistä Hamauzu on ehkä vähiten omaan makuun iskevä. En sano huonoksi, sillä hän on säveltänyt hyviä kappaleita, mutta muiden tuotokset iskevät enemmän. Silti ehkä tuossa konsertissa oli tosiaan otettu liikaa vapauksia kuuntelijan näkökulmasta, vaikka hänelle itselleen se on voinut ollakin antoisa kokemus. En siis sano sitäkään huonoksi, mutta minusta se ei faninäkökulmasta oikein toiminut (mutta toisaalta epäilemättä löytyy myös faneja, jotka ovat tästä eri mieltä).

      FFVII:n pillirääkäisyt olivat tosiaan käsittämättömiä. Toivon, ettei sellaisia ääniä tarvitse enää kuulla ikinä. Korvani eivät todellakaan tykänneet.

      Olin oikeasti siinä uskossa, että ainakin seiskasta ylöspäin kaikista soundtrackeista on olemassa viralliset englanninkieliset versiot, mutta ilmeisesti näin ei sitten ole. Hieman hämmentävää kyllä. Joka tapauksessa en tarkoittanut sanoa, että kappaleiden nimet olisivat olleet äärimmäisen oleellinen osa paneelia tai häirinneet kokemusta.

      Kyllä meitä oli katsomossa ainakin kaksi, jotka viihtyivät paneelissa oikein hyvin. Veikkaan, ettemme olleet ainoita. Toivotaan, että jatkossakin coneissa aiheeseen liittyvää ohjelmaa näkyy. Joskin toivoisin ehkä musiikkiohjelman lisäksi muuten jrpg-aiheista ohjelmaa, mutta ehkäpä sitäkin jo joskus vielä pitää :)

      Poista