Tarinankerronta japanilaisissa roolipeleissä 3: NieR: Automata

Postaussarja käsittelee tarinankerrontaa japanilaisissa roolipeleissä. Aiemmissa osissa olen käsitellyt Final Fantasy- ja Tales of -pelisarjoja. Tällä kertaa vuorossa on vuonna 2017 ilmestynyt NieR: Automata.


NieR: Automata on osa Drakengard-sarjasta lähtenyttä jatkumoa, vaikkakin pelit liittyvät toisiinsa melko löyhästi. Joka tapauksessa päätin kirjoittaa kokonaan oman postauksen juuri NieR: Automatan tarinankerronnasta lähinnä siksi, etten ole sarjan muita pelejä itse pelannut (NieRin olen nähnyt vierestä). Olen käsittänyt, että tarinaa rakennetaan myös muissa sarjan peleissä samaan tapaan.

Useampi loppu voi hämmentää


NieR: Automata
NieR: Automatassa on periaatteessa yhtä paljon loppuja kuin englannin kielessä aakkosia. Loput F-Z ovat kuitenkin niin sanottuja vitsiloppuja eikä niillä ole kovinkaan kummoista tarinallista merkitystä. Lähinnä ne voi matkan varrella keräillä saavutusten kokoelmaan. Itse en ihan jokaista jaksanut pelin aikana hankkia, mutta osa tuli ihan vahingossakin. Kun vitsilopun onnistuu laukaisemaan, ruutuun ilmestyy lyhyt tekstinpätkä, joka kertoo mitä tapahtui. Tämän jälkeen lopputekstit vilahtavat pikakelauksena ja pelin voi ladata edellisestä tallennuksesta.

Nyt kun vitsiloput on sivuutettu, jäljelle jäävät loput A-E, jotka kuuluvat varsinaiseen tarinaan. Useiden loppujen konsepti voi ehkä ajatuksena tuntua omituiselta, mutta oikeasti se ei edes ole kovin outo. NieR: Automata koostuu pelistä kolmesta eri osiosta, joita voisi periaatteessa kutsua myös reiteiksi. Jokaisella reitillä on oma loppunsa, viimeisellä kaksi vaihtoehtoista, joiden molempien katsomisen jälkeen, saa vielä viimeisen, pelin päättävän lopun.

Oleellista on ymmärtää, että loput A ja B eivät sulje toisiaan pois vaan päättävät omat tarinaosuutensa. Loput C ja D ovat vaihtoehtoisia eivätkä voi olla voimassa samaan aikaan, mutta kumpikin sopii yhteen E-lopun kanssa. Tämä on asia, joka pelin ilmestyessä oli ilmeisesti osalle pelaajista epäselvä ja netissä näkyi hämmästelyä siitä, miten suurta ennakkohypeä kerännyt peli kestikin vain muutaman tunnin eikä loppukaan tuntunut ratkaisevan oikein mitään. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että A-lopun jälkeen peli huomauttaa, ettei kaikki ollut tässä vaan pelaamista kannattaa jatkaa.

NieR: Automata on siis peli, josta ei kannata päästää irti, kun lopputekstit ensimmäisen kerran vierivät ruudulle. Pelikokemus jää todella vajaaksi, jos pelin lopettaa A-lopun kohdalle.

Reitit rakentavat tarinan


NieR: Automata
NieR: Automata alkaa luonnollisesti A-reitillä, joka kertoo tarinaa 2B:n näkökulmasta ja pelataan myös kokonaan hänellä. Reitti B kertoo käytännössä saman tarinan, mutta nyt pelaaja ohjastaa 9S:ää. Sekä reitti A että B päättyvät samaan pisteeseen, mutta silti B-loppu paljastaa tulevasta vähän enemmän kuin A-loppu.

Kaksi ensimmäistä reittiä kulkevat osittain samaa matkaa, mutta välillä 2B ja 9S ovat eri paikoissa, joten pelaaja näkee eri reitellä tapahtumat hieman erilaisesta kulmasta. Lisäksi 9S:n osuudessa mukaan lätkäistään hänen kykynsä hakkeroida kone-elämänmuotoja, mikä on paitsi pelitekninen lisäys, myös oleellinen osa tarinankerrontaa. Joissain tapauksissa, kun 9S onnistuu hakkeroimaan kone-elämänmuodon, pelaaja pääsee halutessaan ohjastamaan tuota konetta. Vaihtoehtoisesti sen voi myös räjäyttää ja eri tilanteissa eri tavat toimia ovat hyödyllisiä.

Pelin kolmas reitti on rakenteeltaan monimutkaisempi kuin kaksi edellistä. Se jatkuu siitä, mihin reitit A ja B jäivät. Oma kokemukseni oli, että tarinan suurempi kokonaisuus alkoi vasta avautua tässä vaiheessa. CD-reitin alkupuolella pelaaja pelaa jälleen vuorotellen 2B:llä ja 9S:llä. Osiot nivoutuvat toisiinsa saumattomasti eikä pelaaja voi valita pelattavaa hahmoaan. Tarinankerronnan kannalta tämä on oikeastaan välttämätöntä, koska pelin tämä osuus vaatii, että asiat kerrotaan tietyssä järjestyksessä.

Kuvio muuttuu CD-reitin jälkimmäisellä puoliskolla, kun 2B ikään kuin korvataan A2:lla, salaperäisellä androidilla, joka vilahtaa A- ja B-reitillä ja josta on kerrottu vain vähän: hän on petturi ja hänet tulee tuhota. Nyt pelaaja kuitenkin pääsee pelaamaan myös hänellä ja hänen osuutensa tarinasta lähtee aukeamaan. 

Tämä viimeinen osuus pelistä koostuu viidestä osasta, joista kaksi pelataan 9S:llä, kaksi A2:lla ja viimeinen on heidän yhteinen. Pelaaja voi itse valita, mitkä osuudet pelaa ensin. Itse kuljin A2:n tarinan ja vaihdoin vasta sitten 9S:ään. Osat nivoutuvat yhteen ja luovat kokonaiskuvan tilanteesta. Näin jälkiviisaana suosittelisin pelaamaan hahmoilla vuorotellen, mutta kyllä tarinan hahmottaa, vaikka tekisi toisinkin.

Kun loppu lähenee, pelaaja ei enää voi päättää, pelaako 9S:llä vai A2:lla. Tarinankerronta vuorottelee kahden hahmon välillä. Aivan viimeisillä metreillä hahmojen välillä pompitaan jo niin tiheästi, että heikompia alkaa hirvittää. Samalla tunnelma tiivistyy yhtä aikaa tihenevän hengityksen kanssa. Näkökulman nopea vaihtelu luo tunnelman siitä, että nyt on tosi kyseessä.

Viimeinen taistelu käydään 9S:n ja A2:n välillä ja pelaajan on päätettävä, kummalla hahmolla hän haluaa pelata. Tämä valinta ratkaisee sen, saako hän C-lopun (A2) vai D-lopun (9S). Jälkimmäisessä lopussa on mukana vielä yksi valinta, joka vaikuttaa hitusen lopun sisältöön. Uteliaimmat ehkä pelaavat 9S:n osuuden siis kahdesti.

Periaatteessa pelin voi lopettaa joko C tai D loppuun. Tuolloin pelaajan valinta ratkaisee sen, miten tarina hänen kohdallaan päättyy.

Vaihtoehdoista huolimatta yksi loppu


NieR: Automata
Jos pelaaja hankkii sekä C-lopun että D-lopun, hän saa palkkioksi vielä viimeisen E-lopun, joka todella summaa pelikokemuksen. Tämä loppu ei ole pelkkä uusi välivideo vaan tiukka taistelu, josta on käytännössä mahdotonta selvitä yksin. Pelilaite siis kannattaa olla nettiyhteyden päässä, mikäli aikoo tämän viimeisen osuuden saada läpäistyä.

Loppu on haastava peliteknisesti, mutta se myös muistuttaa pelaajaa yhteistyön merkityksestä. Opetuksellinen osuus ei pääty tähän vaan pelaaja pääsee lopussa tekemään tärkeän valinnan, jolla on hänelle itselleen konkreettisia seurauksia. Kuinka paljon sinä olet valmis uhraamaan tuntemattoman pelaajan hyväksi? Tämä pelaaja saattaa olla joku, josta et pidä lainkaan ja jonka tekoja et voi hyväksyä. Oletko silti valmis tekemään uhrauksen? 

Aivan viimeisillä hetkillään peli pakottaa pelaajan pohtimaan kiperiä kysymyksiä. Tässä onkin mielestäni yksi NieR: Automatan tarinankerronnallisista vahvuuksista. Tarinoilla voidaan aina herätellä niiden seuraajaa ajattelemaan. Niin kauan kuin kyse on ajatusleikistä, voi olla helppo tehdä niin sanotusti moraalisesti oikeita ja hyväksyttyjä ratkaisuja. Sen sijaan peli voi tuoda ajatusleikin konkreettiselle tasolle ja juuri sen NieR: Automata tekee. Tästä syystä elämys on erityisen voimakas.

Valintakohdan jälkeen on vuorossa vielä viimeinen välivideo, joka summaa koko tarinan ja avaa uuden lehden. Peli ikään kuin avaa oven jatkon mahdollisuudelle. 

Ja jatkoa seuraa


NieR: Automata
Puheet sarjan seuraavasta osasta pyörivät jo, mutta sitä saadaan varmasti jokunen tovi odotella. Itse toivoisin, ettei se olisi mikään suora jatko vaan samantyylinen kuin sarjassa on tähänkin asti nähty. Aika näyttää, miten tässä käy.

Sitä ennen innokkaimmat fanit voivat odotella jotain muuta. Tulevana syksynä ilmestyy lännessäkin NieR: Automata -kirja Long Story Short. Kirja on kokoelma Yoko Taron ja Jun Eishiman kirjoittamia novelleja. Ensi vuoden puolella vuorossa on toinen kirja Short Story Long, joka kertoo käytännössä pelin tarinan. Molemmat kirjat päätyivät omalle lukulistalleni välittömästi ja odotan mielenkiinnolla, tuovatko ne mielenkiintoiseen tarinaan vielä jonkin uuden aspektin ja antavatko ne lisää ajattelemisen aihetta.

Seuraa myös somessa!

https://www.instagram.com/levelupblogi/ https://twitter.com/Afeni84


https://www.pelit.fi/

Ei kommentteja