Level up!

Xenoblade Chronicles 2:ta tuli pelattua koko helmikuu ja sama meno näyttää jatkuvan myös maaliskuussa. Pelin maailma, tarina ja hahmot ovat imaisseet mukaansa seikkailuun, mutten ole vielä valmis pohdiskelemaan niitä syvemmin. Senpä takia tällä kertaa ajattelin sanoa muutaman sanan pelin maskottihahmoista eli noponeista.

Kaikissa tähän mennessä ilmestyneissä Xenoblade-sarjan peleissä on ollut noponeita: pyöreitä ja karvaisia otuksia. Noponit ovat selkeästi sarjan maskottihahmoja siinä missä mooglet toimittavat tätä virkaa Final Fantasy -sarjassa.

Ensimmäistä Xenoblade Chroniclesia olen nähnyt niin vähän, etten ehtinyt muodostaa noponeista oikein minkäänlaista mielikuvaa. Sen sijaan Xenoblade Chronicles X:ssä he tulivat jo paljon tutummiksi eikä vähiten pelaajan tiimin mukana roikkuvan Tatsun takia.

Vielä paremmin olen päässyt tutustumaan noponeihin nyt, kun itse pelailen Xenoblade Chronicles 2:ta, jossa noita suloisia karvapalloja suorastaan vilisee ympäri maailmaa. Muistelisin itse asiassa jonkun sivuhahmon maininneen, että noponit ovat määrältään suurin yksittäinen Alrestia asuttava laji.

Jos Twitter-aikajanaani on uskominen, noponit eivät nauti kauhean suurta suosiota. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että noponit saisivat osakseen pelkkää vihaa.

Mikäli noponeita katsoo vain ulkonäön kannalta, on suurin osa heistä halattavan söpöjä, kuten vaikkapa kuvassa näkyvä Muimui. Myös monet nopon-nimet ovat söpöjä. Söpöyttä lisää myös pon-päätteen käyttö joidenkin substantiivien perässä. Lisäksi noponit puhuttelevat usein keskustelukumppaniaan käyttämällä sanaa "ystävä", vaikkei heillä olisikaan ystävyyssuhdetta toiseen osapuoleen.

Minä viehätyn tällaisista asioista, mutta voin hyvin kuvitella, että löytyy joukko ihmisiä, jotka niistä ärsyyntyvät. Noponit on helppo nähdä karikatyyrisina hahmoina, joiden tehtävä on toimia vain koomisina kevennyksinä, mikä saattaa osaa pelaajista turhauttaa. Toisaalta väitän, että Xenoblade 2:n noponeihin suhtautuu tällä tavoin, katselee heitä kenties hieman liian pinnallisesti. Palaan tähän postauksen seuraavassa osuudessa.

Noponit voivat siis olla ihastuttavia tai vihastuttavia riippuen siitä, kuka heitä tarkastelee, mutta näinhän se menee oikeastaan hahmon kuin hahmon kohdalla. Noponeissa on ehkä hieman korostettua ja pakotettua söpöyttä, mikä ei kaikille pelaajille toimi, mutta sitten on meitä, jotka ihastuvat söpöihin asioihin ja olentoihin helposti. Meissä noponit herättävät siis välittömän aww-reaktion.

Kuten aiemmin sanoin, muistelen jonkun sivuhahmon sanoneen, että noponeita vipeltää Alrestissa enemmän kuin muiden lajien edustajia. Tämä myös näkyy kaupunkien katukuvassa, jossa noponeita tulee vastaan jatkuvasti. Heitä tapaa monenlaisissa yhteyksissä ja monissa eri ammateissa. On mekaanikkoja, kauppiaita, lentäjiä, kokkeja, laulajia ja niin edelleen. Noponit osallistuvat yhteiskunnan toimiin samalla tavalla kuin kaikki muutkin, he ovat osa yhteisöä. Koska heitä on varsin runsain määrin, he ovat itse asiassa iso osa yhteisöä.

Vaikka noponien puhetyyli saattaa tuntua hassulta, he eivät mielestäni jää pelkiksi koomisiksi kevennyksiksi vaan esiintyvät pelissä monenlaisissa rooleissa. Yksi pelin tärkeistä noponeista on Tora, joka liittyy osaksi pelaajan tiimiä melko varhaisessa vaiheessa. Hän on vähän höpsö ja hauska mutta samaan aikaan hän myös onnistuu olemaan sympaattinen. Toisaalta hänessä on vähän tirkistelijän vikaa (mikä tuntuu kulkevan suvussa, kun kuuntelee, mitä hän puhuu isästään ja isoisästään), joten ei hän täysin puhtoinen hyviskään ole. Pelin päähahmoa Rexiä hän puolestaan katsoo ylöspäin ja puhuttelee japaniksi isoveljeksi.

Tärkeänä noponina pelissä esiintyy myös Bana, joka pelin alussa tarjoaa Rexille työtehtävää. Työstä saa niin kovan palkan, ettei kieltäytyminen tunnu järkevältä, mutta toisaalta rahasumma soitteli ainakin allekirjoittaneen hälytyskelloja. Eikä syyttä! Hyvin pian työ paljastui kohtalokkaaksi ansaksi ja Banan todellinen karva alkoi näyttäytyä.

Siinä missä Tora toimii pelaajan tiimin jäsenenä, Bana on antagonisti, joka laittaa kapuloita rattaisiin epäsäännöllisen säännöllisesti. Hän ei ole päällimmäinen pahis, mutta selvästi hänellä on tassunsa syvällä rikoksen suossa ja hänen kanssaan pääsee varmasti ottamaan yhteen useamman kerran. Itse olen peliä pelaillut tätä kirjoittaessa vähän reilut 90 tuntia ja taistellut häntä vastaan muistaakseni kaksi kertaa.

Tora ja Bana edustavat jonkinlaisia ääripäitä, mutta heidän väliinsä mahtuu myös monenlaisia noponeita, jotka ovat enemmän tai vähemmän tavallisia Alrestin asukkaita. Osa jää luonnollisesti pieneen rooliin, mutta toisiin pääsee esimerkiksi sivutehtävien kautta tutustumaan paremmin. Minulle on jäänyt tunne, etteivät nämä sivuhahmonoponit ole musta-valkoisesti hyviä tai pahoja vaan heillä on taustallaan erilaisia motivaatiotekijöitä, jotka saavat heidät toisinaan liikkumaan moraalin harmaalla vyöhykkeellä. Tämä seikka tekee heistä mielenkiintoisia.

Mitä sinä ajattelet Xenoblade Chronicles 2:n noponeista?

Seuraa myös somessa!