Pelastusretki

Tällä viikolla olen röyhkeästi varastanut aikaa pelaamiselle, mistä tietysti huomaa, että olisi kenties jotain muita juttuja pitänyt saada aikaiseksi. Kiva on kuitenkin välillä heittäytyä ihan vain pelienkin pariin.

Theatrhythmissä piti luonnollisesti naputella päivän biisit läpi, mutta Quest Medleytä en jaksanut edes yrittää, kun nyt on alkanut tulla yhä enemmän Ultimate Score -biisejä vastaan enkä minä niitä läpäise sitten millään -___- Onneksi Tales of Xilliassa ei ole tapahtunut samanlaista yllättävää vaikeustason nousua.


Tällä kertaa oli vuorossa Alvinin, Elizen ja Teepon perään juokseminen. Kartta oli jokseenkin turhauttava putki ja möllejä oli ihan liikaa. Tokihan se on hyvä, että hahmot kehittyvät, mutta jatkuva joka toisen askeleen jälkeinen taisteleminen ei ollut hauskaa. Oman mielenkiintoisen lisänsä tähän toi se, että jos kävi penkomassa vastaan tulleen salapaikan, sikisivät kaikki jo tapetut  möllit kartalle uudestaan. Onneksi ei ollut pakko juosta lahtaamaan sentään kaikkia.

Jälki (= putkikartta) vei laboratorioon, joka oikeasti kyllä näytti enemmän hiekkakuopalta, jonka laidoille oli yritetty väsätä kaivoksen tynkää. Paikka vilisi porukkaa, joka oli varsin päällekäyvää (mikä oli huvittavaa, koska hieman myöhemmin eräs hahmo totesi, ettei siellä ollut ihmisiä käynyt aikoihin... ja heti välivideon jälkeen kimppuun paukkasi ainakin viisi tyyppiä). Taistelut sinänsä eivät tuottaneet ongelmaa, mutta veivätpähän ylettömästi aikaa.

Alvin ja Elize löytyivät helposti, kun vain seurasi ainoaa reittiä, mikä tielle osui. Tässä pelissä ei ainakaan eksymään pääse, kun harhailumahdollisuudet on käytännössä suljettu pois. Alvin oli ehkä vähän nyreissään siitä, että kaikki tulivat häntä ja Elizeä pelastamaan, mutta ottaen huomioon, että kaksikko oli suljettu huoneeseen, tämä oli ehkä ihan hyvä juttu.

Enemmän kuin Alvin sääliksi kävi Elize. Teepolle oli tehty jonkinlainen operaatio, jonka seurauksena kaveri vain hoki, että hänelle pitää antaa nimi. Elize oli totaalisen murtunut. Myöhemmin Teepo nimettiin Teepoksi ja hän kertoi olevansa pelkkä kone, joka heijastelee omistajansa ajatuksia. Noh, nyt todella näytti niin olevan, mutta en jaksa uskoa, että alun perin näin oli. Alvinin mukaan Teeposta oli poistettu data, joka käsitteli Elizen ja Teepon välistä yhteyttä (tai jotain sinnepäin) ja mies oli ilmeisen vahvasti siinä uskossa, että kyseessä on tosiaan vain kone. Minä taas uskon, että Teepolla on jonkinlainen henki / sielu ja hän on oikea persoona eikä Elizen jatke. Nyt tuo osuus vain riistettiin nuken sisältä ja siksi Teepo käyttäytyy niin kuin kyseinen tuote yleisesti ottaen. Muuta en suostu uskomaan, en suostu!

Jotenkin otti päähän, että seuraavaksi pitäisi jatkaa pääjuonta ja painella tuhoamaan massatuhoasetta sen sijaan, että lähdettäisiin Exoduksen perään pelastamaan Teepon sielua. Joo, totta kai maailman pelastaminen on tärkeää, mutta kyllä Teepokin täytyy saada takaisin turvaan. Prioriteettini ovat varmaan taas hyvin kohdallaan, mutta minä olisin halunnut juosta Exoduksen perään saman tien.

Uskon kuitenkin, että Teepo saadaan vielä takaisin raiteilleen. Tavalla tai toisella se tulee tapahtumaan. Ei kai se auta kuin painella juonta eteenpäin, jotta asia järjestyisi...

Ei kommentteja