Paluu paluuseen

Kaveri oli käymässä viime viikonloppuna ja lauantaina ajauduimme kokeilemaan Lightning Returnsia, koska hän ei ollut vielä kyseiseen peliin perehtynyt. Samalla sain loistavan tilaisuuden käynnistää New+:n, koska enhän minä nyt tietenkään ilman sitä olisi enää viitsinyt aloittaa.


Kaveri sai siis nähdä pelin alkua, mutta sitten hyppäsin suoraan myöhempään chapteriin ja lempikohtaani pelissä eli painelin loppuyöksi Dead Dunesille hillumaan Fangin kanssa. Ehkä juonellisesti tämä ei ollut paras ratkaisu, ainakaan kaverin näkökulmasta, mutta toisaalta meillä oli ihan kiva ilta. Kaveri myös sanoi, että peli vaikutti jopa ihan ok:lta (tai jotain siihen suuntaan, en muista sanatarkasti).

Itsekin taas muistin, että aika kiva Lightning Returnsia on pelata. Edelleenkään se peli ei juonella loista, mutta taistelut ovat jees. Dead Dunesin puolestaan valitsin ihan Fangin takia, edelleenkin pidän tuota osuutta koko pelin parhaana, kun saa kulkea yhdessä Fangin kanssa. Ahneena tosin pelasin sen sitten kokonaan läpi. Pelin aikaa tähän meni kolmisen tuntia, sillä pysäyttelin kelloa oikeastaan koko ajan. Dead Dunesilla se onnistuukin mallikkasti, sillä möllejä tulee lähes taukoamatta vastaan. Sen sijaan esimerkiksi Yusnaassa se on vaikeampaa.

Yllättävää kyllä, tuli sellainen fiilis, että voisin pelin uudestaankin hinkata läpi. Tosin en ehkä jaksaisi tehdä kaikkia sivutehtäviä, mutta voisin panostaa niihin, mitkä missasin ensimmäisellä kerralla ja The Last One -möllien kaatamiseen. Tosin tuon jälkimmäisen osalta en ehkä vieläkään ole tarpeeksi vahvoilla, vaikka Light aika kovis jo onkin. Sain jopa Fangin kanssa yhden Eater Eaterin lahdattua ilman suuria vaikeuksia, vaikka ne aiheuttivat minulle kauhukohtauksia ensimmäisellä pelikerralla. Tosin toki tässä on huomioitava se, että nyt oli pelin aikaa ensimmäinen ilta, jolloin möllit eivät ole läheskään yhtä pahoja kuin viimeisinä päivinä.

Pelistä jäi taas kiva maku suuhun. Taistelu oli mukavaa ja Fang kuumis. Hyvässä seurassa tämä kevyt popcorn -viihde upposi siis aivan erinomaisesti ja mielestäni oli jopa huomattavasti viihdyttävämpi kuin illan päättänyt Advent Children Complete (tomaattimyrskyä odotellessa :P). Toki meillä oli aivan paras yleisön kommenttiraita, mutta kyllä pelaaminen tuon leffan silti voitti.

Muuten olenkin edelleen koukussa Nakutus 2:n (sain "juoniosuuden" läpi eilen ihan vahingossa) enkä ole sen takia muuta ehtinyt pelailla. Tales of Xilliaa on tarkoitus lähiaikoina jatkaa... jos vain millään maltan nakuttelusta irrottautua :D

Ei kommentteja