Oheispuuhat

Minulla Final Fantasyjen pelaamiseen liittyy paljon oheispuuhaa. Vietän pelisarjan parissa paljon aikaa, mutta varmaan vielä enemmän aikaa tulee nykyään uhrattua näille asioille, jotka liippaavat läheltä. Ajattelinpa siis uhrata yhden merkinnän (ja kenties joskus jonkun toisenkin) nyt erilaisille pelaamisen oheispuuhille.

Musiikin kuuntelu

Final Fantasyissa on pääsääntöisesti loistavat musiikit. Toki on myös kappaleita, joista en niin perusta tai jotka olen kuullut aivan liian monta kertaa, mutta suurimmasta osasta tykkään. Minusta on myös ihana kuunnella pelien soundtrackeja ja joskus ne saattavat soida taustamusiikkini päivä- tai jopa viikkotolkulla. Last.fm-listani mukaan Hitoshi Sakimoto on toiseksi kuunnelluin artistini, Nobuo Uematsu tulee kolmantena ja viidettä sijaa pitää tällä hetkellä Masashi Hamauzu. FF-säveltäjiä on siis tullut kuunneltua jonkin verran.

Fan fiction

Tämä tuli kuvioihin heti ensimmäisen Final Fantasyni yhteydessä. Aloin ficata seiskasta jo ennen kuin sain pelin pelattua loppuun. Ensimmäinen räpellykseni oli jonkinlainen Vincent x Yuffie -juttu, jossa ninjaprinsessa yrittää murtautua miehen kotiin, mutta jää kiinni. Se on kesken edelleen, ei koskaan valmistunut eikä taida valmistuakaan. Sen sijaan ensimmäisenä julkaisin tarinan nimeltä Tulipunaruusuni. Eh, neuvon usein aloittelevia ficcareita, ettei kannata heti naputella K-18 lemonia, mutta silti tein niin itsekin.

Tuon ficin jälkeen olen kirjoittanut lukuisia muitakin. Eniten luultavasti on tullut tarinoitua Final Fantasy XII:sta, mutta myös muista olen tarinoita raapustellut. Tällä hetkellä on työn alla FFVII: Dirge of Cerberuksesta melkoisen monimutkainen ficci ja tekstiä on koneelle ehtinyt kertyä 168 sivua. Juoni on mietitty kyllä, mutta silti minulla ei ole aavistustakaan, kuinka pitkä tarina tulee lopulta olemaan. En tosin vielä edes halua, että se loppuu, sitä on niin kiva kirjoittaa. Haluan nyt vain nautiskella siitä.

Fan art

Olen pikkutytöstä asti pitänyt piirtämisestä. En ole mikään erityisen lahjakas taiteilija, osaamiseni on enemmän kirjoittamisen puolella. Joka tapauksessa paperin tuhriminen on silloin tällöin mukavaa. Kirjoittamisesta otan välillä paineita, mutta piirtäminen on niiden päästämistä varten. En edes varsinaisesti yritä kehittyä siinä, haluan puhtaasti huvittaa itseäni. Tiedän tämän vaivaavan joitakuita, mutta törkeästi sanon: "Eläkää sen asian kanssa, en aio muuttua".

No niin, jos sitten taas asiaan. Aloin piirtää FF -fan arteja samaan aikaan kuin ficatakin. Seiska oli näin ollen ensimmäinen kohde. Löysin hiljattain pari kuvaa, jotka olen luultavasti töhertänyt 16-vuotiaana (tai viimeistään 17-vuotiaana). Toisessa Tifa nojaili alusvaatteisillaan baaritiskiin ja Aerith seisoi hänen edessään. Kysymys kuuluu, mitä olen miettinyt? Toiseen olin piirtänyt koko päähahmojengin, Yuffie ja Vincent vilkuilevat kuvassa salaa toisiaan. Sain taas vahvistuksen sille, että olen tukenut kyseistä paritusta jo turkasen pitkään.

Piirtelen fan artia edelleen satunnaisesti. En ole kovin ahkera tai tuottelias, mutta aina silloin tällöin innostun.

Fang ja Vanille - Final Fantasy XIII. Piirretty: 2010.
Aerith ja Tifa - Final Fantasy VII. Piirretty: 2004
Fran ja Balthier - Final Fantasy XII. Piirretty: 2011.

Cosplay

Tämä harrastus tuli mukaan vasta vuonna 2008. Monet taitavat aloittaa cosplayn jo teini-iässä, minä olin kirkkaasti ylittänyt 20 vuotta. Myöhäisherännäinen. Tosin lapsesta asti olen rakastanut naamiaisia yms. joten harrastus sopii minulle kuin pompom mooglelle.

Ensimmäinen cossini oli valkoinen maagi ja laitoin sen päälleni vuoden 2008 Finncon/Animeconiin. Minua jännitti kamalasti ja ajattelin, että kaikki katsoisivat pukuani kieroon. Niin ei käynyt vaan sain jopa parit kehutkin, joista olin älyttömän otettu, varsinkin kun yksi niistä tuli vaatealan ammattilaiselta. Kiitoksia sinulle, rohkaisit minua tuolloin todella paljon.

Viime aikoina cossi-haaveet ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon hakkasin päätäni seinään, kun väänsin Vanillen (FFXIII) asua. Sain siitä jonkinlaisen version valmiiksi Desucon 2011:n, mutta en ollut siihen täysin tyytyväinen. Pukua pitäisi edelleen fiksailla, mutta juhannusnaksahdukseni takia olenkin nyt työstänyt Yuffieta (FFVII: DoC). Tuhma minä. Minusta vielä tuntuu, etten ikinä kehtaa lähteä ninjaprinsessan kuteissa julkiselle paikalle, mutta katsotaan. Vanillellakin on napapaita ja uskalsin silti.


Valkoinen maagi - Finncon/Animecon 2008. Kuvan otti: Nami
Oerba Dia Vanille - Desucon 2011. Kuvan otti:Kitsunebi

Ystävien kanssa keskustelu

Ihan kuin tätä ei voisi tehdä ilman peliuraa xD No, tarkoitan tällä kuitenkin juuri Final Fantasyiden ansiosta saamiani ystäviä. Luultavasti ilman pelisarjaa en olisi tutustunut kaikkiin niihin ihmisiin, jotka nykyisin tunnen. Uusia tuttavuuksia tuntuu myös tulevan aina silloin tällöin enkä pane sitä ollenkaan pahakseni.

Peleistä on mahtavaa puhua hyvässä seurassa. Aiemmin jutttelin niistä vain miespuolisten kavereideni kanssa. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa ja nautin edelleen noista keskusteluista suuresti. Naisten kanssa saa vain toisinaan otettua hyvin erilaisen näkemyksen asioihin ja myönnän, että toisinaan keskustelujen myötä sisäinen fanityttöni pääsee valloilleen. Kyseiset keskustelut ovat usein myös erittäin inspiroivia.


Seurapelit

Kyseisten ystävien kanssa on tullut myös kehitettyä erilaisia seurapelejä Final Fantasyihin liittyen. Olemme pelanneet Once upon a time -korttipeliä FF-säännöillä. Eli tarinan pitää liittyä jotenkin löyhästi johonkin Final Fantasyyn. Niinpä jutuissa on esiintynyt mm. runoja Chocobofarmin ullakolla kukkaistytölle lukeva herrasmies ja hautausmailla hiipparoiva hopeahiuksinen kenraali xD

Hiljattain teimme kauhean kasan lappuja, joissa oli hahmojen nimiä. Jokainen nosti vuorollaan nimen ja muut yrittivät arvata, kuka oli kyseessä. Pelasimme samaa peliä Arvaa kuka? -muodossa, jolloin toiset pääsivät esittämään kysymyksiä tai vaihtoehtoisesti lapun nostanut kyseli arvatakseen itse, kuka on. Esitimme myös hahmoja ja toisten piti puheiden ja käytöksen perusteella tehdä arvauksensa. Oma tähtihetkeni oli ehdottomasti, kun päädyin Don Corneona (FFVII) ahdistelemaan Vanillea. Voi Vanille-parka...

Sitten lisäksi kokeilimme vanhempien Final Fantasyjen dubbaamista suomeksi lennosta. Sekin oli aika törkeän hauskaa ja olisi kiva joskus ottaa uusiksi. Ilman ystäviäni en olisi koskaan tullut ajatelleeksi tuollaista ja ilman Final Fantasyja en olisi ehkä tavannut nykyisiä ystäviäni. Elämä on jännä juttu.

Kristallimaailma



Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä on mainittava Kristallimaailma. Perustin foorumin vuonna 2007 ja omistin sen suomalaiselle Final Fantasy fan fictionille. Foorumi on edelleen aika pieni ja aktiivisia jäseniä on vähän, mutta monet tuntuvat joka tapauksessa viihtyvän hyvin. Veikkaan myös, ettei Suomen kokoiseen maahan mahdu ihan suunnattoman paljon FF-ficcareita, joten olen ollut ihan tyytyväinen foorumin kehitykseen koon puolesta.

Foorumilla on useampia ficci-osastoja. Olemme yrittäneet jaotella pelit jotenkin loogisesti ja tasaisesti, ettei yksi osasto pääsisi paisumaan ylitse muiden. FFVII:n osasto taitaa joka tapauksessa olla suurin, mutta toisaalta seiska nyt vain on suosituin. Ei siitä mihinkään pääse. Ficci-osastojen lisäksi meillä on paikka fan artille ja yleiselle keskustelulle. Kristallimaailmassa riittää siis puuhaa ja keskusteltavaa silloinkin, kun ei jaksa ficcejä lukea tai raapustella. Jos Final Fantasy fan fiction kiinnostaa, kannattaa paikassa pyörähtää, kupo.

Ei kommentteja