Ihan alkuun asiaan kuulumaton huomautus, että minua kismittää suunnattomasti Bloggerin jumittaminen, joka aiheutti sen, että kaksi edellistä tekstiäni vaihtoivat mystisesti paikkaa. Baabelin tornit on nimittäin oikeasti kirjoitettu jo torstaina 12.5., mutta jostain syystä Blogger nyt päätti siirtää sen lauantaille 14.5.
Mutta se siitä. Olen taas jatkanut nelosen parissa puurtamista. Aiemmin pohdiskelin hahmojen itsensä uhraamista ja Cidin kurjaa kohtaloa. No, aika pian sain huomata, että olin vetänyt turhan pikaisia johtopäätöksiä, mikä on tietysti varsin positiivinen asia. En tosin vieläkään ymmärrä, miten Cid muka selvisi räjähdyksestä. Ehkä minulta meni jokin repliikki ohitse tai muuta vastaavaa, mutta aivoni eivät taivu tajuamaan tätä juttua.
Toisaalta Yangin suhteen olen täysin varma comebackista, ja kyllä hänenkin kohtalonsa kovin lopulliselta näytti. Saa nähdä, selvitetäänkö näitä kohtauksia missään vaiheessa tarkemmin, mutta veikkaan, että ei. Palomin ja Poromin osalta juttu on aika selvä, joko heidät voidaan parantaa softilla tai jollakin vastaavalla. Supersoftilla? ;D
Kallistun edelleen sille kannalle, että pelissä toistuu itsensä uhraaminen muiden vuoksi tai suuremman hyvän. Tosin useimmat hahmot ilmeisesti tekevät paluun. Ehkä tarkoitus on sanoa, että uhrautumalla muiden puolesta, saa itselleen uuden mahdollisuuden? En tiedä, eihän tuolla välttämättä edes ole syvällisempää merkitystä, mutta ehdin taas pohdiskella asiaa, kun grindailin hahmojani korkeammille leveleille.
Mielenkiinnolla odotan jatkoa. Seuraavalla kerralla voisi taas yrittää mennä eteenpäinkin pelissä. Olen nyt muutaman pelisession tuskaillut kehittämisen parissa, joten hinku juonen pariin alkaisi olla jo kova. Yhden sivutehtävän ajattelin kuitenkin suorittaa ensin (mikäli siinä onnistun), sen jälkeen voisi pyrkiä kohti uusia käänteitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja