Nights of Azure 2 tarjoaa vahvoja naisia ja runsasta fanipalvelua

Voiko vahvasti fanipalveluun nojaavasta pelistä oikeasti nauttia vai ovatko ne sisällöltään silkkaa huttua? Korkkasin pelin, jossa fanipalvelu hyppää silmille niin, ettei sitä voi sivuuttaa, ja viihdyin paremmin kuin osasin olettaa. Yllätyksen tarjoili Nights of Azure 2: Bride of the New Moon.


Peli tarttui matkaani vuoden 2017 GameXposta heräteostoksena kansikuvansa perusteella. En tiennyt siitä ostaessani mitään enkä tiennyt tänä vuonna juuri sen enempää, kun vihdoin työnsin sen pelikonsolin sisälle. Korviini oli kantautunut jokunen huomautus, että peli saattaisi olla suunnattu lähinnä teinipojille, mutten antanut moisen näkemyksen hidastaa itseäni.

Löysin itseni maailmasta, jonka on synkkä mutta kiehtova. Kauan sitten Nightlordia vastaan käyty taistelu on jättänyt pysyvät jälkensä tähän maailmaan. Joka ainoa yö hirviöt vaeltavat kaduilla ja käyvät ihmisten kimppuun. Kaiken lisäksi yö on muuttumassa ikuiseksi ja päivä kuolemassa pois.

Tarinaa seurataan päähahmon, Aluchen, näkökulmasta. Hän on Curia-nimisen järjestön agentti ja saa tehtäväkseen käydä hakemassa lapsuudenystävänsä Lilianan järjestön päänaisten puheille. Pian käy ilmi, että Liliana on valittu "ajan morsiammeksi", joka on tarkoitus uhrata Kuukuningattarelle maailman pelastamiseksi ikuiselta yöltä. 

Aluche saa tehtäväkseen viedä ystävänsä uhrattavaksi. He eivät kuitenkaan koskaan pääse perille, sillä heidän kimppuunsa hyökätään ja Aluche saa surmansa. Myöhemmin hän herää puolidemonina ja kuulee Lilianan kadonneen taistelun myötä. Vaikka Aluchella on opeteltavaa uusissa demonivoimissaan ja ennen kaikkea verenhimonsa hillitsemisessä, hän päättää pelastaa Lilianan keinolla millä hyvänsä. Rinnalleen hän saa hänet herättäneen demonitutkijan, Camillan, ja toisen lapsuudenystävänsä, Ruenheidin, joka haluaa myös pelastaa Lilianan.

Nights of Azure 2:n tarina ja maailma eivät ehkä ole omalaatuisimmasta päästä, mutta onnistuivat silti herättämään välittömän mielenkiintoni. Huomasin myös varsin nopeasti, että maailmassa ei miehiä näy. Heistä oli pelin aikana pari mainintaa, mutta siinäpä se. Naiset pyörittävät kaikkea tällä kertaa, jopa vastapuolella.

Vahvat ja hurmaavat naiset


Liliana ja Aluche ennen kuin Aluchesta tulee puolidemoni
Nights of Azure 2 on täynnä niitä kuuluisia vahvoja naisia, joita viihteeseen usein kaivataan. En erityisemmin pidä termistä, koska sillä tunnutaan kovin usein tarkoitettavan sellaisia äijämäisiä naisia, joissa korostuu maskuliinisuus. Haluan ajatella vahvuuden laajemmin, ja mielestäni tässä pelissä tämä toteutuu.

Aluche on puolidemonina fyysisesti vahva ja kykenee suorituksiin, joihin pystyy vain harva (jos nyt kukaan todellinen ihminen). Hänellä on kiva pelata ja heilutella miekkaa, koska hän laittaa monsterit lakoon. Hän siis toimii voimafantasiana, mutta hänen vahvuutensa ei jää tähän pinnalliseen puoleen.

Aluchen tärkeimpiä ominaisuuksiaan on hänen ihmisyytensä, josta hän haluaa pitää kiinni kynsin ja hampain demonipuolestaan huolimatta. Hän rakastaa ystäviään (todennäköisesti enemmän kuin ystävinä) ja taistelee ensisijaisesti heidän puolestaan. Toki hän haluaa pelastaa myös maailman, mutta ystävyys ja rakkaus ovat hänen suurimpia motivaattoreitaan.

Aluche ja Ruenheid tekemässä yhteisiskua taistelussa
Erityisen vahvan minusta Aluchesta tekee se, että hänellä on myös heikot ja herkät hetkensä. Hän ei paahda tunteettomana koneena eteenpäin vaan käy läpi taistelua omaa sisäistä muutostaan vastaan ja kamppailee myös silloin, kun häntä pelottaa.

Tarinan edetessä on helppo lukea Aluchen lämpöisiä tunteita toisia naisia kohtaan. Hän on siinä mielessä varsin perinteinen sankari, että hän pyrkii ystävystymään jokaisen kanssa, ja voittaakin pelin aikana puolelleen yhä uusia naisia.

Kaikilla mukaan hyppäävillä hahmoilla on oma taustatarinansa. Heidän elämänsä ei ole ollut helppoa vaan jokainen on joutunut kohtaamaan rankkoja asioita. Osa painii demoniensa kanssa yhä, enkä puhu niistä kaduilla vaeltavista hirvityksistä, joita pelissä lahdataan urakalla. Tosin ehkäpä niiden tuhoaminen kuvastaa symbolisella tasolla sitä, että pelin naiset pyrkivät jokainen vapautumaan menneisyytensä taakoista saadakseen kirkkaamman tulevaisuuden. He taistelevat itse taistelunsa eikä lopulta edes pulassa oleva neito ole pelkästään pulassa vaan on käynyt koko ajan taistoa omalla rintamallaan.

Pakko on siis sanoa, että tämän pelin hahmokaarti sai minut hykertelemään. Oli ilo seurata hahmojen välistä kanssakäymistä ja ennen kaikkea pelata Aluchella. Pelaajana sain olla hirvittävän voimakas mutta samalla käydä läpi tunne-elämyksiä, kun hahmojen väliset suhteet kehittyivät.

Fanipalvelua osa 1 - pikkutuhmuuksia ja bikineitä


Aluche saa Ruenheidin kiusaantumaan tilanteessa kuin tilanteessa
Kun puhuu Nights of Azure 2:sta, ei vain pysty sivuuttamaan fanipalvelua, sillä sitä on paljon ja joka välissä. Se hyppää silmille kaula-aukosta tursuavina tisseinä, järjettöminä bikineinä ja pikkutuhmana sananvaihtona hahmojen välillä.

Olen luultavasti kuorruttanut elämäni vähän liiankin vahvasti animella, sillä ylitsepursuava fanipalvelu ei saanut minua juuri hätkähtämään. Olisin pärjännyt myös ilman sitä, mutta en toisaalta siitä kiusaantunut.

Ymmärrän kuitenkin hyvin, jos joku haluaa pelin fanipalvelun vuoksi skipata. Ei tätä ole ihan jokaisen makuun edes tarkoitettu, eikä varsinkaan perheen pienimmille.

Peli esimerkiksi keksii jatkuvasti jonkin melko hölmön syyn, miksi hahmojen täytyy vetää bikinit päälle ja mennä hengailemaan uima-altaalle. Suosikkini näistä oli luultavasti se, että eräs hahmo halusi Aluchen opettavan hänet uimaan, jotta hän voi etsiä suklaata merenpohjasta.

Hmm... jaa, miksiköhän..?
Monet uima-allas keskustelut liittyvät löyhästi pelin juoneen, mutta saavat usein pikkutuhman sävyn. Vaikkei mitään suoranaisesti tapahdu, pelaajan mielikuvitusta ruokitaan vihjailuilla.

Toisaalta altaalla käydään myös vakavia juttutuokioita. Muistelen jonkun sanoneen bikineissä pyörimisen tehneen näistä epäuskottavia, mutten itse täysin allekirjoita tätä ajatusta.

Totta kai bikineissä ollaan, jotta pelaajalla on kivaa katseltavaa. Se on selvää. Väitän silti, että olen myös itse joskus uikkarit päällä käynyt vakavia keskusteluja kavereideni kanssa, ehkä jopa uima-altaan reunalla istuessa. Uikkarit eivät siis mielestäni sulje automaattisesti vakavuutta pois.

Parhaat tytöt koolla
Pelissä yhdistyivätkin mielenkiintoisella tavalla synkkyys ja huumori. Se ei ole mitenkään ennenkuulumatonta japanilaisissa roolipeleissä tai japanilaisessa viihteessä ylipäätään. Sen, että maailma ja tapahtumat ovat synkkiä, ei tarvitse tarkoittaa, etteikö välillä voitaisi heittää suorastaan hölmöä läppää ja keventää tunnelmaa. 

Nights of Azure 2:n kohdalla ei voi edes puhua mustasta huumorista, sillä sen kepeys ja hölmöys on suoranaisesti ristiriidassa ikuisen yön uhan kanssa. Ja juuri siksi kokonaisuus on niin mahtava.

Huumorihetket lievittävät kireyttä ja, ainakin itselleni, synkistä peleistä iskevää hieman stressaantunutta olotilaa. Peli ei varsinaisesti ole kauhupeli, mutta onnistui silti pelottamaan minua. Sen takia kevyemmät osuudet toimivat kaivattuina hengähdystaukoina ja saivat janoamaan lisää.

Fanipalvelua osa 2 - valitse vaimosi


Paras tyttö voittakoon Aluchen sydämen!
Joissain japanilaisissa roolipeleissä on mukana mahdollisuus deittailla pelihahmoja tai ainakin kerätä heiltä läheisyyspisteitä. Toisissa se tuntuu päälle liimatulta turhakkeelta (katson sinua Star Ocean: Integrity and Faithlessness) ja toisissa se taas toimii. Nights of Azure 2 kuuluu jälkimmäiseen kastiin.

Aluchella on selvästi lämpöisiä tunteita erityisesti lapsuudenystäviään Lilianaa ja Ruenheidia kohtaan. Heidän lisäkseen hänen suhdettaan voi kuitenkin kehittää myös kaikkien muiden pelissä mukaan tulevien hahmojen kanssa. Tämä vaatii useamman kuin yhden pelikerran, koska pelissä on aikaraja, jonka puitteissa on valittava, mitkä osuudet haluaa suorittaa. Kaikkea ei vain ehdi.

Käytännössä pelaajan on siis valittava, keitä hahmoja haluaa milläkin pelikerralla lämmitellä. Itse valitsin näistä juuri Aluchen lapsuudenystävät. Valinta käsittääkseni vaikuttaa myös siihen, minkä lopun pelissä saa. Koska jokainen hahmo on oma persoonansa, löytänee pelaaja heistä ainakin yhden itseään miellyttävän. Omana tavoitteenani on saada kerättyä kaikki, kunhan ehdin uudelle kierrokselle pelin parissa.

Japanilainen liljasymboliikka on myös pelissä vahvaa
Kuten aiemmin totesin, Nights of Azure 2:ssa ei ole miehiä. Niinpä Aluche voi deittailla ainoastaan naisia.

Naisten välisen rakkauden symbolismi myös näkyy pelissä hyvin vahvasti. Japanin sana "yuri" viittaa lesborakkauteen ja tarkoittaa suomeksi liljaa. 

Pelissä Aluchen rinnalle liittyviä naisia kutsutaan liljoiksi ja heidän omissa kuvakehyksissään on myös liljoja. Pelin alussa ne ovat nupullaan, mutta kun heidän suhteensa Alucheen lämpenee, puhkeavat kukat täyteen loistoonsa yksi kerrallaan.

Pelissä on myös taistelumittari, joka kerää eräänlaista liljaenergiaa. Kun se täyttyy, voi Aluche tehdä tuolloin mukanaan olevan hahmon kanssa yhteisen liljapurskeiskun vihollisia vastaan.

Jep, liljoja kaikkialla. Toki tämä symboliikka voi mennä ohitse, jos se on alun perin pelaajalle tuntematonta, mutta japanilaisen viihdekulttuurin harrastajat ovat todennäköisesti heti kärryillä, mistä on kyse. Koska yurimanga sattuu kuulumaan harrastuksiini, olin enemmän kuin innoissani tästä havainnosta.

Aww, niin minäkin sinun, Liliana!
On siis sanottava, että minuun pelin fanipalvelun tämä puoli iski täysillä. Tykkään rakkaustarinoista peleissä, mutta vain harvoin innostun deittailupuolesta. 

Pienen pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että syy on yksinkertainen. Usein deittaillaan miehellä naisia, ja kovin harvoin innostun päähahmomiehistä, saati samastun heihin. En vain yleensä halua parittaa heitä sille naishahmolle, josta satun tykkäämään.

Tämä naishahmolla naishahmojen deittailu siis toimi juuri minulle. Tätä lisää, kiitos! Ei minua tietysti haittaisi deittailla miehiäkään, mutta myönnän ihan rehellisesti, että äijäenergian puuttuminen oli virkistävää.

Joku voisi todeta, että deittailuaspekti on turha, kun pelin tarinassa maailman pelastaminen on tärkeässä roolissa. Tämä on yksi tapa nähdä asia. Oma näkökantani on, että deittipuoli syventää hahmojen persoonia ja tuo peliin lisää sisältöä. Se tekee kokemuksesta yhtä aikaa hieman kevyemmän ja samalla vähän raastavamman. Ainakin minulle se tarjoili kiitettävästi sykähdyttäviä tunne-elämyksiä. Sen ansiosta kiinnyin hahmoihin entistä syvemmin.

Huttua vai herkkua?


Voiko fanipalvelua sisältävä peli siis olla kokonaisuudessaan hyvä vai onko se automaattisesti kauniilla grafiikoilla kuorrutettua silkkoa? Vastauksia lienee yhtä monta kuin pelaajia.

Minun vastaukseni pystyt varmasti jo arvaamaan. Vaikkei Nights of Azure 2 loista omaperäisyydellään, juoni kulkee ja tarina vetää. Maailman synkkyys yhdistyy mielenkiintoisella tavalla höpsöön huumoriin, hölmöihin bikineihin ja pelaajan mielikuvituksen ruokkimiseen pikkutuhmuuksilla. Tästä ääripäiden yhdistelystä joko tykkää tai sitten ei. Vähän epäilen, ettei välimuotoja kauheasti ole.

Peli tarjoili minulle eeppisen maailman pelastusseikkailun, mutta silti sen vahvuus on hahmokemiassa. Oli mahtavaa kokea tämä seikkailu juuri näiden hahmojen kanssa.

Harmittamaan jäi se, ettei yhdellä kerralla ollut yksinkertaisesti mahdollista nähdä kaikkien hahmojen kehitystä. Ymmärrettävästi tällä on haluttu lisätä pelin uudelleenpeluuarvoa. Tässä pelejä tulvivassa maailmassa tämä hieman tuskastuttaa, mutta sen verran hahmojen reitit minua kiehtovat, että taivuttava on.

Nights of  Azure 2 on siis edelleen pelauslistallani, mutta pidän siitä nyt jonkin aikaa taukoa ja lyhennän pelattavien pelien jonoa. Saatoin myydä pienen siivun sydämestäni tälle pelille. En sanoisi sen nousseen suosikikseni, mutta se jäi mieleen erityisenä ja virkistävänä pelikokemuksena.

En suositteli peliä ihan jokaiselle, mutta jos tykkäät toimintapainotteisesta taistelusta ja maailman pelastamistarinoista etkä saa näppyjä runsaasta fanipalvelusta, kokeile ihmeessä.

Mikäli tiedät vastaavia japanilaisia roolipelejä, heitä vinkkejä kommenttiboksiin. Ja jos olet pelannut pelisarjan ykkösosan, kerro ihmeessä, kannattaako siihen kakkosen jälkeen tarttua.


Seuraa myös somessa!

https://www.instagram.com/afigaming_/ https://twitter.com/Afeni84


https://www.pelit.fi/

2 kommenttia

  1. Pitää sanoo, et mielenkiinto kyl heräs tän myötä. Uus tuttavuus, mut jos ois vaikka kirjaston hyllyllä, nii peli varmaan jäisi sinne kannen mulkaisun perusteella.
    Hahmojen kemiat vaikuttaa paljo mitä pelistä tykkään, vaik liika fanipalvelu saa enemmän pyöräyttelee silmiä. Mut pitää kattoo jos tää tai eka osa tulis joskus pelattua~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :)

      Hauska juttu, miten eri tavalla kansikuvat voi ihmisiin vaikuttaa. Teen mielestäni tosi harvoin ostopäätöksiä pelkän kannen perusteella, mutta juuri tämän pelin kohdalla kävi niin. Ei muka ollut kesken GameXpon aikaa ruveta googlailemaan pelistä mitään. :D

      Tämän pelin kohdalla kannattaa kyllä henkisesti varautua siihen, että fanipalvelua riittää. Muakin se joissain peleissä/animeissa ärsyttää sen verran, että joskus on joku teos jäänyt keskenkin. Jostain syystä tämän kohdalla ei tullut sellaista fiilistä, mutten ihmettele, jos jollekulle toiselle ei ole toiminut.

      Poista