Level up!

Pelaajan koti voi näyttää samalta kuin kenen tahansa muunkin koti. Toisaalta voi myös olla, ettei se todellakaan näytä. Peliharrastus saa näkyä sisustuksessa, jos pelaaja niin haluaa. Meidän taloudessamme asuu kaksi pelaajaa, ja yleensä sen jokainen vieras myös huomaa.

Level up! -blogi jäi lomalle helmikuuksi, mutta nyt on jälleen aika palata näppäimistön ääreen. Lomailu johtui siitä, että allekirjoittanut vaihtoi paikkakuntaa ja muuttourakointi söi kaiken mahdollisen vapaa-ajan eikä kivoja juttuja ehtinyt puuhata. Kaiken pakerruksen jälkeen alkaa kuitenkin näyttää siltä, että koti on suurin piirtein kunnossa ja välillä ehtii jopa vetää henkeä.

Mikäpä siis olisi parempi ajankohta ottaa puheeksi pelaaminen ja sisustaminen. Jokainen pelaaja luonnollisesti sisustaa tavallaan eikä näissä jutuissa ole mitään yhtä oikeaa ratkaisua. Tästä postauksesta voi kuitenkin saada jotain ideoita ja vinkkejä siihen, miten aikuinen pelaaja voi kotiaan sisustaa.

Olen käsitellyt aihetta blogissa aiemminkin, mutta en näe syytä olla sukeltamatta sen kimppuun uudestaan. Pikainen kysely Twitterin puolella myös paljasti, että useampi henkilö on tästä aihealueesta kiinnostunut, mikä on tietenkin hyvä lisämotivaatio höpötellä hieman kivoja sisustusjuttuja.

Meillä on kotona olohuone ja tupakeittiö sekä kaksi makuuhuonetta. Tämä ensimmäinen postaus käsittelee olohuoneen ja keittiön sisustamista, myöhemmässä paneudutaan toisiin huoneisiin.

Vaikka koti on nyt pintapuolisesti kunnossa, pientä laittamista on yhä. Esimerkiksi minua henkilökohtaisesti häiritsee se, ettei meillä juuri nyt ole olohuoneessa verhoja. Valitettavasti mitkään vanhoista verhoistamme eivät sinne sopineet, joten nyt metsästämme niitä oikeita.

Minulle on myös tärkeää, että kotona on seesteistä siitä huolimatta, että meillä on paljon tavaraa. Siitä tietysti voi olla montaa mieltä, mikä on seesteistä ja mikä ei, mutta minulle se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei koti ole mikään väriräjähdys.Toisaalta en silti halua täysin valkoista sisustusta, joka nykyisin taitaa olla muodissa. Onneksi puoliso on samoilla linjoilla näissä asioissa.

Näistä yleiskuvista ei kuitenkaan välttämättä vielä huomaa, että kyseessä on kahden peli- (ja anime)harrastajan koti. Suuret linjat meillä ovat varmaan aika samaa settiä kuin muillakin ikäisillämme. Salaisuus piilee yksityiskohdissa.

Ainakin meillä olohuoneessa vietätään paljon aikaa, joten sen täytyy olla sekä toimiva että viihtyisä. Keskuksen muodostaa mukava sohva, jolle lösähtää raskaan päivän päätteeksi nauttimaan vapaa-ajasta.

Riittävän suuri televisio on tietysti myös tärkeä elementti kokonaisuudessa. Kyllä pelaaminen onnistuu toki pienemmälläkin, mutta ainakin minä nautin siitä, että saan seurata pelin tapahtumia suurelta ruudulta.

Tv-tason alaosiin meillä on sijoitettu pelikonsolit, jotka eivät valitettavasti kuvassa näy yksityiskohtaisesti. Nykyisin siellä ovat vain PlayStation 3 ja 4, PlayStation VR-välineet sekä kasa ohjaimia. Tason päältä löytyy vielä Nintendo Switch. 

Vanhempia konsoleita meillä on liuta ja aiemmin myös ne olivat esillä, mutta muuton myötä päätimme varastoida ne turvallisesti. Ne ovat kuitenkin saatavilla, jos joskus huvittaisi palata niiden pariin. Esille siis jäivät vain ne konsolit, joilla on eniten käyttöä.

Olohuoneen pöydällä lojuu usein ohjain tai pari, koska yleensä vähintään toisella meistä on jokin peli kesken. Lisäksi pöydällä pyörii toisinaan Final Fantasy XIV -teemaisia lasinalusia ja sohvalla saattaa lojua jokin peliaiheinen kirja. Tällä kertaa se sattui olemaan Final Fantasy Ultimania Archive vol. 1.

Muita olohuoneen peliaiheisia yksityiskohtia ovat kirjahyllyjen päällä komeileva Bahamut-figuuri sekä senkin päälle asetetut fanitaidekuvat Final Fantasy XII:n Franista sekä bambusta roikkuva pieni moogle. Jokainen noista esineistä on omalla tavallaan merkittävä. Kun näin Bahamutin ensimmäistä kertaa puolisoni kodissa vieraillessani, tiesin että tästä jutusta voi oikeasti tulla jotain. Franista taas pidämme molemmat, joten taidekuvat hankittiin yhteisellä päätöksellä. Nyt ne vartioivat kirjoittamieni kirjojen kokoelmaa. Moogle on puolestaan lahja kaverilta.

Koska kyse on pelaajien kodista, haluat varmaan myös kurkistuksen pelihyllyyn. Meillä se ei oikeastaan ole suuren suuri, sillä PC-pelit hankimme pääasiassa digitaalisina (ja vanhemmat fyysiset on varastoitu muualle) ja konsolipelien suhteen taidamme molemmat olla vähän nirsoja.

Minulle henkilökohtaisesta tärkeä on tietenkin oma Final Fantasy -hylly, jonka perustamisesta ei onneksi tarvinnut neuvotella. Hyllylle olemme laittaneet yhden kappaleen kutakin peliä, mutta monesta meillä on vähintään tuplakappaleet, koska olimme molemmat hankkineet omamme, ennen kuin tapasimme toisemme.

FF-hyllyä koristaa myös melkoinen joukko minifiguureita. Näiden hankintojen suhteen joudun vähän rajoittamaan itseäni, ettei koko koti olisi niitä täynnä. Siksipä hyllystä löytyvät vain Final Fantasy IX Coca Cola -figuurit, Final Fantasy XII -minifiguurisarja ja muutama satunnainen Final Fantasy VII -figuuri.

Muut konsolipelimme ovat kahdella seuraavalla hyllyllä aakkostettuina. Toistaiseksi ne ovat vielä mahtuneet kahdelle hyllylle, mutta nyt näyttää siltä, että seuraavien hankintojen myötä on ryhdyttävä miettimään uusia ratkaisuja.

Pelihyllystämme löytyy myös pelien soundtrack-levyjä, joita on mukava ostella silloin kuin jonkin pelin musiikit kolahtavat oikein kunnolla. Minulla on haaveissa täydentää Final Fantasy -soundtrackeja vielä FFIV:n, FFV:n ja FFXIII:n levyillä jossain vaiheessa.

Alimmalla hyllyllä on peliaiheisia taidekirjoja. Aiemmin siellä olivat myös minun Final Fantasy -kirjani, mutta niitä on alkanut kertyä niin paljon, että siirsin ne makuuhuoneeseen. Ne siis esitellään myöhemmässä postauksessa.

Pelihylly lienee paljastavin yksityiskohta kodissamme, ja näin taitaa olla monen muunkin pelaajan kohdalla. Tietysti jos ostaa ainoastaan digitaalisia pelejä, ei kokoelma ole heti vieraiden silmillä, mutta pelilaitteisto todennäköisesti on silti nähtävissä. Harvapa konsoleitaan kaappiin piilottaa, kun vieraita saapuu paikalle. Pelitietokone on usein myös järeämpi kuin keskivertokuluttujan kotiin hankittu PC tai läppäri, joten sekin voi pistää silmään.

Äkkiseltään voisi ajatella, että keittiössä nyt ei ainakaan pelaaminen näy millään tavalla. Näin voi myös monen kotona olla, mutta meillä myös tuo osa kodista on varsin paljastava.

Vaikka pikavilkauksella ei välttämättä huomaa mitään, yksityiskohtiin paneutuminen paljastaa totuuden. Fanituksen kohteet ovat selkeästi esillä.

Jääkaapin ovessa meillä on ihan tavallisia matkoilta hankittuja magneetteja, mutta niiden lisäksi joukkoon on sujahtanut muutama Final Fantasy -aiheinen magneetti, peliaiheinen seinäkalenteri sekä muovitasku, johon voi sujauttaa talteen tärkeitä papereita.

Jääkaapin viereisen kaapin ovi on niin ikään koristeltu. Siihen ei voi magneetteja kiinnittää, mutta sen sijaan se on kansoitettu peliaiheisilla korteilla ja tarroilla. 

Ennen kuin joku kauhistuu, tarroja ei ole liimattu oveen, enkä suosittele kenenkään sellaisia liimaavan. Vuokranantaja tuskin moisesta nimittäin innostuu ja omassa asunnossa tarrat laskevat jälleenmyyntiarvoa varmasti. Tästä syystä olen päällystänyt tarrat kontaktimuovilla ja kiinnittänyt ne sinitarralla. Silloin niitä voi myös helposti siirrellä, jos asetelmaa haluaa muuttaa. Tämä nykyinen varmaan hakee meillä vielä muotoaan.

Tarrapaljous voi osan silmiin näyttää sekavalta, mutta minulle se on arjen piristys. Nykyiseen oveen mahtuisi myös pari korttia lisää, sillä siirsin muutamia vanhempia arkistojen kätköön.

Muita yksityiskohtia ovat kaverin tekemät moogle- ja cactuarpurkit. Oikeasti niihin on tarkoitus sujauttaa viileä juomatölkki, mutta meillä palvelevat vähän eri tarkoituksessa. Lisäksi meillä on useampi peliaiheinen muki, kuvassa nyt esillä Final Fantasy X:n Auron. Nekin tuovat arkeen piristystä.

Purkit taiteillut kaveri on virkannut meille myös Final Fantasy -teemaisia patalappuja ja puoliso sai taannoin The Legend of Zelda -patakintaan joululahjaksi. Nämä eivät ole jatkuvasti esillä mutta niin ikään ilahduttavat arkisissa tilanteissa.

Pelaaminen saa näkyä kotona monin tavoin, jos siltä tuntuu, mutta pakko sen ei ole näkyä. Jos ei halua koristella asuntoaan jättikokoisilla figuureilla, voi sujauttaa sinne tänne hienovaraisempia yksityiskohtia tai hankkia peliteemaisia käyttöesineitä. Kannattaa siis miettiä, mitkä asiat itseä eniten ilahduttavat.

Näkyykö pelaaminen jollain tavalla sinun kotisi sisustuksessa? Kerro kommentilla tai linkkaa vaikkapa kuva!

Seuraa myös somessa!