Level up!

Tänään blogissa on tarjolla pelisuosituksia JRPG-fanille, jolla ei ole käytettävissä kymmeniä tai jopa satoja tunteja yhden pelin läpi kahlaamiseen.

JRPG:t saattavat usein venyä kymmenien ellei jopa satojen tuntien seikkailuiksi. Tässä ajassa ehtii hyvin tutustua hahmoihin ja niiden asuttamaan maailmaan, mutta toisinaan oikea elämä voi olla niin hektistä, ettei aikaa pitkiin peleihin uppoutumiseen yksinkertaisesti ole. Varsinkin näin lomien loppuessa voi olla tarpeen löytää hieman lyhyempää pelattavaa.

Esittelen tässä postauksessa muutamia omia suosikkejani, joiden kesto ei ylitä kymmentä tuntia. Kaikki pelit eivät ole japanilaisia, mutta uskoisin niiden silti osuvan JRPG-fanin vaativaan makuun.

Adolin viimeisimmät seikkailut ovat venyneet jo melkoisiin mittoihin, mutta ennen Ys Seveniä sarjan pelien pituus oli hyvin maltillinen, ja varsinkin kaksi ensimmäistä osaa läpäisee helposti alle kymmenessä tunnissa.

Ensimmäiset pelit muodostavat yhden kokonaisuuden, joten on suositeltavaa pelata molemmat, mutta yhdessäkään niiden kesto ei ole kovin pitkä. Mekaniikaltaan pelit ovat tietysti vielä melko alkeellisia, mutta niissä on ilmestymisajankohtaan nähden yllättävän hyvä tarina, ja musiikki on edelleen sarjan parhaimmistoa.

Jos kaipaa vauhdikasta ja haastavaa seikkailua, mutta aikaa on rajoitetusti, ovat nämä kaksi peliä JRPG-fanille varma valinta. Ensimmäisessä osassa nähdään myös Adolin ja hänen ystävänsä Dogin ensikohtaaminen, jonka jälkeen mitkään seinät eivät ole enää turvassa.

Half-minute hero on hauska seikkailu, joka koostuu useasta lyhyestä chapterista, joiden läpäisyyn ei todella tarvitse käyttää paljon kallista aikaa. Jokaisessa chapterissa uusi paha lordi uhkaa tuhota maailman ja pelin sankarilla on 30 sekuntia aikaa estää suunnitelma. Tässä ajassa taistellaan pikkukätyreitä vastaan, shoppaillaan kaupungissa ja lopulta kohdataan pääpahis viimeisessä taistossa. Meno on vauhdikasta ja nauruhermoja kutkuttavaa.

Peli tarjoaa lisäksi kolme muuta moodia: princess 30, knight 30 ja evil lord 30, joissa aikaa tehtävien suorittamiseen on niin ikään 30 sekuntia. Viimeisenä mainitussa pelaajaa pääsee pahiksen saappaisiin, kun kaunis paha lordi yrittää pelastaa rakkaansa kiroukselta. Tämän osuuden päähahmo on aivan ihana, joten suosittelen läpäisemään kyseisen tarinan jo tästä syystä.

Pelille on julkaistu myös jatko-osa, Half Minute Hero: The Second Coming, jota en itse ole pelannut, mutta jonka meno on taatusti aivan yhtä hulvatonta kuin ensimmäisessä osassa.

Rakuen on tarinapainotteinen seikkailu, jossa ei ole taisteluja, mutta uskoisin sen silti sopivan JRPG-faneille. Pelaajan tehtävä on lähinnä kuljettaa tarinaa eteenpäin ja varsinaiset pelilliset elementit ovat yksinkertaisia, mutta hoitavat tehtävänsä. Pelissä on selkeitä Earthbound-vaikutteita, mutta itselleni tuli alkuasetelmasta mieleen hieman myös Ni no kuni.

Peli kertoo sairaalaan joutuneesta pojasta, jonka äiti lukee hänelle satua Rakuen-nimisestä maailmasta. Poika löytää sairaalasta reitin tähän mielikuvitusmaailmaan, jossa tehdyillä asioilla on vaikutus sairaalan muihin potilaisiin. Seikkailun lomassa selviää yksityiskohtia sekä heidän että pojan omista taustoista.

Rakuenin maailma on unenomainen ja suloinen ja se on täynnä toinen toistaan erikoisempia asukkaita. Ankea sairaala toimii kontrastina satumaailmalle ja jokaisesta potilaasta on oma versionsa Rakuenissa. Tarina on kaunis, mutta sisältää paljon myös vakavampia teemoja, joten kovin nuorille sitä ei voi suositella. Itse taisin tirauttaa muutaman kyyneleen lopputekstien aikana. Seikkailuja tahdittaa pelin tekijän, Laura Shigiharan säveltämä erinomainen musiikki, jolla on keskeinen rooli pelin tarinassa.

Moni blogin lukija on luultavasti jo tutustunut Child of Lightiin, mutta se sopii tälle listalle erinomaisesti. Ulkoasultaan peli on kuin elävä vesivärimaalaus ja se kertoo unenomaisen sadun prinsessa Aurorasta.

Matkan varrella tutustutaan myös kirjavaan joukkoon muista hahmoja ja vieraillaan muutamassa kaupungissa. Taistelusysteemi on lainattu useammasta JRPG-klassikosta, mutta lähin vertailukohta lienee Grandia.

Peli on ehdottomasti kokemisen arvoinen, eikä sen läpäisyyn tuhlaudu loputtomasti aikaa. Mikä parasta, peliä on mahdollista pelata yhdessä kaverin kanssa, joskin toiselle pelaajalle osuva Auroran kumppanin Igniculusin ohjaaminen voi pidemmän päälle käydä tylsäksi. Myös tässä pelissä on erinomainen soundtrack, jonka ostin omakseni heti pelin läpäisyn jälkeen.

Crimson Shroud julkaistiin alun perin Japanissa vuonna 2012 osana Level-5:n Guild01-pelikokoelmaa, mutta lännessä se näki päivänvalon itsenäisenä julkaisuna 3DS:n eshopissa. Pelin luoja on Yasumi Matsuno, jonka kädenjälki on selvästi nähtävissä, joten Crimson Shroud on ehdottomasti suositeltavaa pelattavaa kaikille Vagrant Storyn, Final Fantasy Tacticsin ja miksei myös Final Fantasy XII:n faneille. Ulkoasu muistuttaa paljon Vagrant Storya ja tarina on todella mielenkiintoinen ollakseen alle kymmenen tunnin peli.

Peli on saanut innoituksen pöytäroolipeleistä ja mukana on jopa noppa. Lisäksi hahmot näyttävät jalustoillaan seisovilta pelifiguureilta. Tapahtumat sijoittuvat yhteen hirviöiden täyttämään luolastoon ja kerronta tapahtuu ulkopuolisen kertojan avulla. Tunnelma on loistava ja musiikista vastaa myös muista Matsunon peleistä tuttu säveltäjä Hitoshi Sakimoto.

Pelimekaniikkansa, kerrontansa ja hieman hitaan temponsa vuoksi peli ei välttämättä sovellu kaikille, mutta omasta mielestäni se on virkistävän erilainen tuulahdus japanilaisten roolipelien joukossa. Pöytäroolipelivaikutteidensa vuoksi peli toimii varmasti myös niille, jotka eivät erityisemmin JRPG:istä välitä.

Toivottavasti tästä listasta löytyi muutama uusi peli, jota kokeilla kun aika on kortilla. Lisää hyviä ehdotuksia saa kirjoitella kommenttikenttään.

Seuraa myös somessa!