Nyt
kun Lightning Returns on onnellisesti takanapäin, voisin paneutua aiheeseen,
joka pelin edetessä nousi koko ajan selvemmin tapetille. Oikeastaan se on ollut
esillä jo sarjan alusta lähtien, mutta tässä viimeisessä osassa sitä
alleviivattiin oikein kunnolla. Se nousi ainakin omalla kohdallani jopa hyvin
selkeäksi teemaksi. En tiedä, miten muut asian kokivat tai huomaisivatko
ylipäätään, mutta minulla pisti silmään.
 |
| Kuva: Final Fantasy Wiki |
Jo
Final Fantasy XIII esittelee meille maailman, jonka jumaluus on hylännyt. Tosin
Gran Pulsea ja Cocoonia hän on jättänyt hallinnoimaan fal'Ciet, jotka voi kai
jonkinlaisiksi puolijumaliksi lukea, olkootkin koneita. Nämä konejumalat
haluavat saada oikean jumalan palaamaan takaisin luomaansa maailmaan, joten maailma
ja ihmiset on tuhottava.
Kuten
kaikki tietävät, eivät fal'Ciet onnistu aikeissaan, koska valitsevat l'Ciensä
hieman väärin. Nämä kun eivät kiltisti lähdekään toteuttamaan fokustaan vaan
kääntävät kelkkansa ja päättävät, etteivät ihmiset tarvitse tällaisia jumalia
itselleen. Jos jumalat ovat pahoja, eivät he ole ihmiselle minkään arvoisia.
L'Ciet nousevat jumaliaan vastaan ja lopulta tuhoavat nämä (okei, eivät
kaikkia, mutta pääpahan, joka siis myöhemmin paljastuu vain todellisen jumalan
luomaksi koneeksi).
Konejumalien
lisäksi maailmaan on jäänyt myös jumalatar Etro, joka hallitsee kaaosta ja
kuolemaa. Ihmiset ovat Etron lapsia ja hän huolehtii siitä, että nämä syntyvät
kuolemansa jälkeen uudestaan. Elämä ei lopu vaan kiertää ikuisesti kaunista
kehää. Kuolema ei ole loppu vaan uusi alku, kiitos Etron.
Tosin
Etro on lahjoittanut eräälle sielulle kyvyn, joka on enemmän kirous kuin lahja.
Etron silmät, joilla voi nähdä tulevaisuuden, tappavat kantajansa varsin
nuorena. Silmiä kantava tyttö syntyy yhä uudestaan ja kuolee aina suojelijansa
käsivarsille, kunnes tämä suojelija lopulta pimahtaa ja onnistuu tappamaan
Etron tarkoituksenaan lopettaa sekä oma että tytön kärsimys. Jumaluuden kuolema
on vapahdus pahuuden orjuudesta.
Tästä
seuraa se, että jälleensyntymä lakkaa, samoin elämä sellaisena kuin se on
aiemmin tunnettu. Kukaan ei enää vanhene eikä uusia lapsia synny. Kuolema silti
korjaa satoaan, mutta sielut jäävät jumiin kaaokseen pääsemättä eteenpäin.
Koska
suuren maailmasta vetäytyneen jumalan, Bhunivelzen, mielestä hänen maailmansa
on mennyt niin sanotusti vituralleen, hän päättää korjata tilanteen. Hän
juonittelee entiset l'Ciet kantamaan uutta taakkaa, jokaiselle on roolinsa
varattuna. Yksi palaa pyhimyksenä, toinen pelastajana, kolmas pelastajan
surmaajana jne.
Bhunivelzen
tavoite on luoda uusi maailma ja siirtää jäljellä olevien ihmisten sielut
sinne. Valitettavasti nämä yhä elossa olevat sielut eivät kykene unohtamaan
kuolleita, kaaokseen jääneitä tovereitaan. Tämän lisäksi Bhunivelzellä on
ongelma; hän ei kykene näkemään ihmisten sieluun, hän ei todella ymmärrä Etron
lapsia. Siispä on suoritettava puhdistus, katkaistava siteet menneeseen ja
tuhottava kaikki kaaoksessa pelastustaan odottavat sielut. Kun tämä on tehty,
ei jäljelle jääneillä ole edes muistoja menneestä vaan he ovat puhdistettuja ja
valmiita siirtymään uuteen maailmaan, jossa ei ole tuskaa, ei surua eikä paljon
muutakaan tunnetta. Jäljelle jää vain Bhunivelzen nukkeja, joiden sieluja
kierrättämään hän valitsee Etron tilalle yhden entisistä l'Cieistä.
Onko jumala siis Final Fantasy XIII -sarjassa hyvä ja armollinen?
 |
| Kuva: Final Fantasy Wiki |
No,
ei todellakaan! Bhunivelze on jotain aivan muuta. Ensin hänet esitetään
välinpitämättömänä. Hän luo maailman ja sinne omia puolijumaliaan, jotka
vastaavat hänen käsitystään sopivasta elämänmuodosta (tunteettomia,
sieluttomia?), ja jättää maailman pärjäämään omillaan. Häntä ei oikeastaan
kiinnosta, mitä maailmassa tapahtuu. On hyvä hetki käydä nokosille ja antaa
kaiken olla. Jos hän tässä olisi pitäytynyt, kenties asiat olisivat menneet
paremmin... tai sitten eivät, emme saa koskaan tietää.
Kun
sitten maailma ei enää pyörikään toivotulla tavalla, Bhunivelze päätyy
sadistiseen suunnitelmaan. Hän vedättää pelastajaksi nimeämäänsä naisparkaa
luomalla illuusion tämän tuntemasta nuoresta pojasta. Lisäksi hän kiristää
samaa naista toimimaan tahtonsa mukaan käyttämällä hyväksi tämän sisaren
kadoksissa olevaa sielua. Hän antaa alkusysäyksen järjestölle, joka alkaa
omalla tahollaan viedä eteenpäin suurta suunnitelmaa. Järjestö nostaa
pyhimykseksi naisen, jolla olisi kyky pelastaa sekä elävien että kuolleiden
sielut, mutta vedättää tätä tuhoamaan kuolleet ja samalla uhraamaan oman
henkensä.
Mitä
Bhunivelzestä pitäisi ajatella? Minulle muodostui pelisarjan aikana käsitys,
että hän on joko paha tai kilahtanut. Tosin voi olla, ettei hän ole kumpaakaan.
Hän on vain sellainen kuin on ymmärtämättä edes hyvän ja pahan välistä eroa.
Epäilemättä hän omasta mielestään toimii loogisesti ja rationaalisesti, tyhmät
ihmiset eivät vain tajua omaa parastaan. Mokomat taistelevat vastaan kynsin ja
hampain. Tosin on myös osa, joka tajuaa, mitä oikeasti on tulossa ja kannattaa
sitä riemu rinnoin. Mitäs muutaman tuhannen sielun uhraamisesta, kun oma napa
pelastuu. Tosin tämä kertoo enemmän ihmisistä kuin jumaluuksista ja olisi
kokonaan oman postauksensa aihe.
Kun jumala on tällainen, mihin tarvitsemme häntä?
 |
| Kuva: Final Fantasy Wiki |
Ei
juuri mihinkään. Tai no... loihan Bhunivelze uuden maailman, johon sielut
pääsivät siirtymään. Sen jälkeen hänet saattoikin tappaa. Tosin epäselväksi
jäi, kuoliko hän vai nukkuuko ainoastaan hyvin pitkää unta. Sen sijaan selvää
oli, että sankarimme olivat varmoja voittavansa tarvittaessa taistelun
uudestaan.
Lightning
Returns alleviivaa hyvin selvästi, että kaikki sielut pääsivät uuteen
maailmaan. Maailmaan, jossa jumalaa ei tarvita, hänelle ei ole sijaa. Parempaan
maailmaan, jossa jumalaa ei ole. Meidän maailmaamme, meidän aikaamme. Aikaan,
jossa jumala on kuollut, turha ja tarpeeton.
Final
Fantasy XIII -sarjan teemaksi nouseekin siis hyvin vahvasti ihmisen taisto
jumaluutta vastaan ja lopulta ihmisen voitto jumalasta. Lisäksi sarjan
viimeinen osa antaa uskovista vähintäänkin mielenkiintoisen kuvan, kun Etron
palvojat surutta surmaavat kaikki pelastajaa muistuttavat naiset ja Bhunivelzen
kannattajat puolestaan ovat valmiita tuhoamaan tuhansien sielut. Kaikki tämä
oman pelastuksen nimissä.
Voittajia ovat ne, jotka nousevat jumaluutta vastaan ja ottavat kohtalon omiin käsiinsä.
 |
| Kuva: Final Fantasy Wiki |
Ei kommentteja