Pelasin eilen Sazhin dlc:n loppuun ja siitä irtosi ajatus jos toinenkin, mutta en ala purkaa niitä tässä postauksessa kovin syvällisesti. Pidin kuitenkin lopusta, jossa kasinon omistaja kertoi Sazhille vaihtoehtojen poistuneen maailmasta, koska maailma tuhoutuu. Tämän hän osoitti heittämällä satoja kolikoita, jotka kaikki putosivat samoin päin.
Sazh ei suostunut uskomaan vaan heitti itse kolikkoa. Hän ei saanut sen enempää kruunaa kuin klaavaakaan vaan chocobon. Aina on siis olemassa kolmas vaihtoehto? Vai mitä tämä tarkoittaa... hmmm.
Seuraavaksi siirryinkin sitten Lightningin dlc-osuuteen. Tarkoitus oli vain kokeilla sitä, mutta sain uhmakohtauksen ja pelasin sen lopulta kokonaan.
Kuten eilen sanoin, minä toivoin taisteluja, koska ne ovat kivoja FFXIII-2:ssa. Otetaan hieman sanoja takaisin. Ne siis ovat kivoja, jos eivät sisällä Caiusta. Valitettavasti ei olemassa taistelua Valhallassa, jos siinä ei ole mukana kyseinen herra. Sinälläänhän pelin pääpahiksen kanssa taistelemisessa ei ole mitään, sen pitäisi kuulua asiaan, mutta Caius on ärsyttävin ja epäreiluin pahis koko FF-historiassa. Hän voisi olla hyvä hahmo, jos ei olisi niin chocobon ahterista.
Tämä dlc koostui oikeastaan pelkästään välivideoista ja Caiusin kanssa taistelemisesta. Kaiken kaikkiaan taisin käyttää pelaamiseen nelisen tuntia (mahdollisesti hitusen vähemmän, koska kävin välissä pikaisesti keskustelemassa kaverin kanssa yhdestä asiasta). Tuona aikana taistelin Caiusta vastaan 15-20 kertaa. Peli pakotti grindaamaan samaa taistelua uudestaan ja uudestaan, kunnes sen voitti.
Ja mitä tapahtui, kun sen vihdoin voitti?
No, jos on liian hidas, ei tapahdu yhtään mitään... paitsi, että päätyy pelaamaan taas samaa taistelua. Liian hidas on arviolta yli 2 minuuttia taistelua. Jos taas on tarpeaksi nopea, Caius muuttuu Chaos Bahamutiksi, joka on turkasen vaikea piestä, ennen kuin Lightning on levelillä 10. Jos ja kun Bahamutille häviää, joutuu taistelemaan Caiusia vastaan uudestaan.
[avautuminen]SQUARE ENIX WHAT THE FUCK!?!?!?! Mitä on tämä kura, jota suollatte urakalla ulos?! Onko teillä jokin sadistinen tarve kiusata pelaajia?!?!?! [/end of avautuminen]
Olen aika varma, että minussa asuu pieni masokisti, koska sitkeästi vain paiskoin Caiusta turpaan. Monesti sanoin, että tämä on viimeinen yritys, mutta sen jälkeen tuli aina uusi viimeinen yritys, kunnes Bahamutkin vihdoin kuoli. Sain lopun ja salaisen lopun, joten ei se älytön pelleily nyt ihan hukkaan mennyt. Pakko myös myöntää, että sain jotain suunnatonta tyydytystä siinä kohtaa, kun Caius alkoi ottaa urakalla turpaansa. Oikein sille paskiaiselle.
Lopusta on sanottava sen verran, että se rauhoitti aiemmin vaurioitunutta mieltäni ja palautti jonkinlaista tasapainoa. Se jätti sopivasti auki, jotta ficcarin psyyke voi hiljalleen alkaa toipua ja kenties jopa palautua entiselleen. Pienen varauksen kuitenkin jätän, sillä valitettavasti loppu jäi niin paljon auki, että tarjoaa mahdollisuuden joko uudelle dlc:lle tai peräti Final Fantasy XIII-3:lle. Henkilökohtaisesti toivon, ettei ainakaan jälkimmäistä tule.
Ei kommentteja