5 muistoa Final Fantasy -pelisarjan parissa vietetyistä hetkistä

Final Fantasy -sarja täyttää tänään huikeat 30 vuotta. Koska kyseessä on oma suosikkipelisarjani, en luonnollisesti voi jättää merkkipäivää huomiotta. Olin kuitenkin itse vasta 3-vuotias nappula, kun Final Fantasy ilmestyi, joten en voi nyt heittäytyä muistelemaan tuota hetkeä. Hyvä jos ylipäätään muistan mitään vuodesta 1987.

Koska en voi hypätä suoraan sarjan alkuaikoihin, ajattelin sen sijaan kertoilla viisi muistoani Final Fantasy -sarjan parissa. Tosin missään paremmuusjärjestyksessä nämä eivät ole.




1. Kun uudenvuoden aatto menikin pelatessa


Kärsin nuorempana aika pahasta astmasta. Eräänä uudenvuoden aattona vietettiin juhlapäivää kaveriporukalla, osa aika kosteissakin tunnelmissa. Jossain vaiheessa porukka halusi muuttaa koti-illan baari-illaksi. Ainoa ongelma oli, että tuolloin oli kolmisenkymmentä astetta pakkasta, enkä pystynyt menemään ulos tukehtumatta. Taksin saaminen oli niin tiukassa ruuhkan takia, että muut päättivät keskustaan kävelemisen olevan paras vaihtoehto (matkaa pari kilometriä).

Lopputulema oli se, että muut lähtivät jatkamaan iltaa baariin ja minä jäin kämpille yhden siiderin ja Final Fantasy IX:n kanssa. Salaa olin oikeastaan helpottunut. Ei tarvinnut kuunnella meteliä eikä katsella humalaisia ihmisiä. Sain olla ihan vain omissa oloissani ja pelailla suosikkipeliäni. Vuosi vaihtui rattoisasti Zidanen ja kumppanien kanssa seikkaillessa.

2. Kun "karkasin" koulusta Final Fantasy XII:n takia


Kun Final Fantasy XII ilmestyi, opiskelin vielä ammattikorkeakoulussa. Peli tuli myyntiin sopivasti samana päivänä, kun meillä alkoi etätyöskentelyviikko (eli opettajien hiihtoloma). Sitä ennen oli valitettavasti edessä 8 tuntia esitelmiä. Sain kuitenkin puhuttua ryhmällemme ensimmäisen esitelmävuoron ja luvan lähteä sen jälkeen kotiin flunssaan vedoten. Ei minulla kuumetta ollut, mutta röhää kuitenkin.

Kotiin en kuitenkaan mennyt suoraan vaan kiirehdin pelikauppaan hakemaan ennakkovarattua peliäni. Se mokoma ei vain ollut siellä vielä! Menin kotiin odottelemaan toviksi ja sain sen vasta iltapäiväksi, joten olisin voinut hyvin jumittaa koulullakin, heh.

Se ilta ja etätyöskentelyviikko sujuivatkin sitten Ivalicen ihmeellisessä maailmassa. Kuume tosin valitettavasti iski (varmaankin kostoksi lintsaamisesta), joten ensimmäisenä iltana en kovin pitkään jaksanut pelata.

3. Kun sain Final Fantasy VI:n joululahjaksi


Ei, tämä ei tapahtunut 90-luvulla. Sen sijaan oltiin jo siirrytty vahvasti 2000-luvun puolelle ja taisin olla lukiossa. Olin pyytänyt Final Fantasy VI:ta joululahjaksi, mutta rehellisesti sanottuna en uskonut sitä todella saavani. Oli siis todellinen yllätys, kun tämä herkku paketista kouriutui.

Se taisikin olla ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kerta, kun olen saanut videopelin lahjaksi. Joululoma meni käytännössä pelatessa, vaikka oli kai minulla jotain kouluhommiakin tehtävänä. Ne taisin hoitaa vähän sinne päin, koska mukavampi oli istua pleikkarin ääressä ja nauttia pelistä. Muistaakseni FFVI:n mukana tuli myös Final Fantasy X:n demo, mutta sitä en vielä toviin päässyt kokeilemaan, sillä minulla oli ainoastaan PlayStation 1.

4. Kun järjestimme kaveriporukalla ensimmäiset Final Fantasy XIV -lanit


Vaikka usein nihkeilen muiden kanssa pelaamisen suhteen, on myönnettävä, että FFXIV-lanit ovat olleet hauskoja. Järjestimme ensimmäiset kavereiden kesken talvella 2016. Paikalla olivat minä, puolisoni ja kaksi kaveriamme, mutta pelasimme myös porukalla muiden tuttujen kanssa verkon ylitse.

Parasta tässä touhussa oli vetää pelin dungeoneja läpi sokkona ilman paineita siitä, että joku tuskastuu ensikertalaisten töhöilyyn. Olimme nimittäin kaikki säästäneet laneja varten liudan dungeoneja siten, ettemme olleet käyneet niissä kertaakaan. Kokemus oli huippu!

5. Kun bongasin nykyisen puolison kirjahyllystä valtavan Bahamut-figuurin


Emme vielä olleet nykyisen puolisoni kanssa yksissä, mutta jotain oli silti jo ilmassa. Lopulta rohkaistuin sen verran, että kutsuin itseni toisen luokse kylään tutustumaan käyttäen keppihevosena sitä, että halusin tutustua Xenoblade Chroniclesiin, jota itselläni ei ollut tuossa vaiheessa mahdollista hankkia.

Kun astuin pieneen asuntoon sisälle, huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi kirjahyllyn päällä komeilevaan suureen Bahamut-figuuriin. Se nosti väkisinkin hymyn huulilleni ja tiesin tulleeni paikkaan, joka voisi olla minunkin kotini. En tietysti sanonut näitä ajatuksia ääneen, koska en halunnut pelästyttää toista osapuolta.

Nykyisin tuo Bahamut on kirjastohuoneemme hyllyn päällä. Minulle se ei ole pelkkää materiaa vaan symboloi sitä, miten kaksi ihmistä voi löytää jotain yhteistä ennen kuin asiasta on edes varsinaisesti puhuttu. Pienistä asioista voi tietää, että jonkun kanssa palaset loksahtavat paikoilleen.

Bonus: Kun kaksi fanityttöä ficcikokoelman kirjoitti


Tuoreimpana muistona haluan kertoa, että tänä syksynä saimme tässäkin blogissa vieraskynäilleen Emmin kanssa kerrassaan loistavan ajatuksen. Final Fantasy -sarjan juhlavuoden kunniaksi halusimme kirjoittaa yhden tarinan kustakin pääsarjan pelistä. Ficit julkaistiin pitkin syksyä ja tänään ilmestyy viimeinen Fanitytön aarreaitassa.

Koostimme ficeistä myös ladattavan tiedoston, jonka kuka tahansa voi käydä koneelleen tai vaikkapa puhelimeensa napata luettavaksi. Tiedostossa on ficcien lisäksi Emmin taiteilema kansikuva ja meidän esipuheemme.

Lataa tästä: Fabula Crystallis

Projekti oli iso ja ajoittain uuvuttava, joten päätimme palkita itsemme ja tehdä kokoelmasta myös painotuotteen. Ei tietenkään mihinkään kirjakauppamyyntiin, koska kyseessä on täysin epäkaupallinen projekti, josta ei ole tarkoitus hyötyä senttiäkään. Haluamme vain saada kokoelmaan koristamaan kirjahyllyjämme. En malta odottaa, että saan sen käsiini! 

Millaisia muistoja Final Fantasy -sarja sinussa herättää?

Lue myös


Parhaat ekat lanini ikinä
Joku vanhoja muistelee... (Osa I)


Seuraa myös somessa!

https://www.instagram.com/levelupblogi/ https://twitter.com/Afeni84


https://www.pelit.fi/

2 kommenttia

  1. Seison lakki kädessä Fabula Crystallis-fanikirjan mahtavuuden edessä! Kertakaikkiaan mahtava idea ja toteutus! Vaikka tarinat olivat pääasiassa tuokiokuvia, tavoittivat ne mielestäni todella upeasti eri FF-pelien hengen. Erityisen hienoa oli lukea sarjan vähemmän arvostettujen edustajien ficcejä.

    Olen aikoinaan elätellyt toiveita pitkän FFVIII fanficciin kirjoittamisesta, nimittäin juuri koko Lagunan tarinan Galbadian sotilaasta Estharin presidentiksi. Tarina on oelissä niin paljon joko rivien välissä, piilotettuna Timber Maniacs-lehtiin tai muuten vain jätetty ympäripyöreäksi, että haluaisin kovasti täyttää aukot ja luoda yhtenäisen tarinan. Ehkä vielä jonain päivänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, suurkiitos palautteesta! ^^

      Aikataulun vuoksi jouduimme tosiaan tyytymään melko lyhyisiin tarinoihin, joten sen takia tuokiokuvat painottuivat vahvasti suurien juonikuvioiden sijaan. Olisipa joskus aikaa taas pitkille, juonellisille ficeillekin.

      Tuollainen FFVIII -ficci kuulostaisi kyllä hyvältä ja se olisi kiva lukea. Tiedän myös toisenkin, joka tarttuisi siihen innokkaasti varsinkin päähahmon vuoksi. ;D Toivottavasti siis löydät jonain päivänä aikaa sen kirjoittamiseen!

      Poista