Suudelmia sengoku-kaudella - Emmin seikkailu Masamunen kanssa

Masamune oli ensimmäinen otomemies, joka hurmasi Annan täydellisesti. Miten käy, kun Emmi lähtee Masamunen vuoristoradan kyytiin? Kiinnittääkö Emmi samoihin asioihin huomiota kuin Anna ja viekö Masamune Emmin sydämen? Tule mukaan seuraamaan Emmin vaiheita Masamunen reitillä Annan kommenteilla höystettynä.


 

Kun alkuvuodesta latasin Ikemen Sengokun en ajatellut, että pelaisin vielä Masamunen reitin, mutta tässä sitä ollaan. Syyni valintaan ei tosin ole herra itse, vaan projektini pelata jokaiselta hahmolta vähintään toinen reitti, koska... noh, eräs astrofyysikkoninja.

Toisaalta olen ihan utelias tarinan suhteen, sillä tiedän monen pitävän Masamunesta ja kyseessä on myös Annan toinen IkeSen suosikki. Makumme ei kuitenkaan tunnu yleensä menevän yksiin, joten nähtäväksi jää, miten tässä käy.

Sen perusteella, mitä olen Masamunea muiden hahmojen reiteillä nähnyt, tiedän hänen olevan hyvä kokki ja innokas taistelija, mutta muuten näkemykseni perustuu pitkälti Annan kertomaan. Lisäksi olen lukenut yhden Masamunen event-tarinan, joka ei reittiä pelaamatta omalla kohdallani aivan toiminut.

Veikkaan, että Masamune saattaa olla vähän turhan villi ja päällekäyvä makuuni, mutta tuskin kuitenkaan inhoan häntä ja varmasti hänen tarinansa on vähintään viihdyttävä.

Annan kommentti

Ensinnäkin kunnioitettava tavoite pelata kaikilta pelin miehiltä ainakin toinen reitti. Itse en ole ihan vielä niin innokas omien miesteni suhteen *vilkaisee tavoitettaan pelata kaikki japaninkieliset Amnesiat Ikkin takia* No niin, unohdetaan se edellinen. Kunnianhimoista silti!

Pitää paikkansa, että Masamune on hyvä kokki ja innokas taistelija, jälkimmäistä voitanee pitää näkökulmasta riippuen sekä hyvänä että huonona puolena. Ainakin itse näen siinä molempia. Ja mitä tulee siihen event-tarinaan, sehän oli kuuminta hottia. Ostin epilogin saadakseni lisää kuuminta hottia.

Masamune on juuri sopivan villi ja päällekäyvä, mutta myönnän makujemme erot tässä. Herra onnistui myös ärsyttämään minua erityisesti reittinsä alkupuolella, joten mielenkiintoista nähdä, miten sinulla menee. 

On vaikea kuvitella, että päätyisit inhoamaan Masamunea. Hänessä on myös hyvin sympaattisia ja lämpimiä puolia, kunhan pääset vähän raaputtamaan kuorta.


Luku 1

Kaiken kuulemani jälkeen odotin jopa villimpää alkua "hurrikaani Masamunelta". Miekalla uhkailu ei ehkä ole paras lähtokohta romanssille, mutta niin vain tässä pelissä saatiin romanssi aikaiseksi myös toisesta, vähän ikävämmästä miekalla osoittelusta. 

Tämä oli vasta toinen reitti, jolla olen törmännyt tarinan katkaiseviin tutoriaaleihin, mutta aloitin tietysti uudemmista tarinoista (eivätkä Sasuken tutoriaalit minua ainakaan haittaa, vaikka vähän oudoilta tuntuvat).

Ihan hauskalla tavalla pääsi reitin alussa vierailemaan muiden sotaherrojen luona, eikä Masamune kuitenkaan unohtunut vierailujen aikana. Ja ilmeisesti hän tykkää kiusoitella päähahmoa. 

En muista, että muilla pelaamillani reiteillä olisi näin aikaisin tavattu miehen lemmikki, mutta eläimet on parhaita, joten en valita. Villi tiikeri on kyllä harvinaisen sopiva lemmikki Masamunelle.

Anna totesi Masamunen aluksi ärsyttäneen häntä, mutta taidan silti ymmärtää jo nyt, miksi Anna hahmosta tykkää. Masamunesta tulee mieleen tietynlainen sankarityyppi, joita Annan lempihahmojen joukosta löytyy useampia. Lisäksi Masamune osaa selvästi nauttia elämästä ja pitää hauskaa, mutta käyttäytyy tarvittaessa kuten sotaherran kuuluu.

Annan kommentti

Hemmetti, että se uhkailu oli ärsyttävää! Epäilemättä jollakin toisella reitillä voi olla vielä ikävämpi tilanne tämän asian suhteen, mutta meinasi silti käpy kärähtää. Mutta niin, kyllä sitä villiä menoa vielä tulee, odota vain. Ei välttämättä ihan tällaisissa merkeissä vaan vähän toisenlaisissa. 

Ja hei, oliko tämä analyysi Annan miesmausta vai Masamunesta? Tosin jäin nyt miettimään, mitähän hahmoja mahdollisesti tarkoitit tuolla...

Emmi:

Muiden miesmaun analysointi on aina hauskaa. :D En nyt osaa nimetä ketään tiettyä hahmoa, mutta ehkä mietin jotain jrpg-sankareita, en kuitenkaan ihan niitä päähahmoja. 
 

Luku 2

Heti alkuun sotimista, joten ainakin tämä eroaa sopivasti viimeksi pelaamastani Yukimuran reitistä. Masamunelta saa kyllä rohkaisevia sanoja, mutta vähän liian lähellä hän on jo tässä vaiheessa. 

Tykkäsin tosin siitä, että Masamune kantoi nukahtaneen päähahmon vuoteeseen palkaksi rohkeudesta, ei suojellakseen (mutta sitä en tiedä, onko miehellä jotain muuta mielessä).

Myös Kennyo esiteltiin aiemmin kuin muilla pelaamillani reiteillä ja vaikuttaa yhtä mustavalkoiselta versiolta kuin Yukimuran reitillä. Ei Kennyo mikään suosikkihahmoni ole, mutta jotenkin hänessä on enemmän syvyyttä uudemmilla reiteillä ja varmaan myös Ranmaru auttaa tässä asiassa.

Kylläpäs nyt päähahmo hehkuttaa Masamunen ulkonäköä. Ihan en ole varma, mitä ajattelen kaikesta kiusoittelusta, ei käytös minua vihastuta, mutta ei välttämättä ihastutakaan. Hyvä elämänasenne Masamunella kuitenkin on ja täytyy myöntää, että silmänsyöntikommentti oli hauska.

Annan kommentti:

Tykkäsin myös tuosta sänkyyn kantamisesta mutta ehkä enemmän sitä edeltävästä ratsastusmatkasta sekä Masamunen ja Hideyoshin sananvaihdosta sen aikana. Ja hei, se on Masamune, mitäs luulet, onko sillä muuta mielessä?
 
Tuo on se Kennyo, jonka olen oppinut tuntemaan. Saan vain kylmiä väreitä koko hepusta. Vaikka nykyisin tiedän jo paremmin  Kennyon motiivit, en voi mitään sille, etten vain pysty pitämään siitä miehestä. En sitten millään.
 
En yhtään ihmettele, että päähahmo hehkuttaa Masamunen ulkonäköä. Masamunehan on erinomaista silmäkarkkia. Upea sininen silmä, sopivan pörröinen tukka, kuolattava kroppa ja polvet sulattava virnistys... hmm... hmmmm.... hnnnnggh...

Emmi:

Huvittaa jotenkin edelleen, että oma ensikokemukseni Kennyosta on söpön kissanpennun paijaaminen ja vaikka hahmo ei ole mikään suosikkini, en minä häntä vihaakaan. Mutta selvästi ensivaikutelmalla on merkitystä.

En tosiaan tarkoittanut, että Masamunen ulkonäössä olisi mitään vikaa, mutta kun en itse kauheasti hahmojen ulkonäköä. :D

Luku 3

Vähän innokkaalta tuntuu kyllä päähahmo taas (ainakin innokkaammalta kuin itse olisin, mutta se nyt ei ole miehestä kiinni). :D Siniset huulet, jotka sopii Masamuneen oli hauska kommentti ja itsekin kirjoittelen muistiinpanoja sinisellä kynällä.

Myös Mitsuhide pääsi vähän kiusoittelemaan ja Masamune oli kyllä paraskin puhumaan, kun kommentoi tämän käytöstä. Masamunen ulkonäön ihailut jatkuivat, mutta mukavaa, että Masamune tykkää päähahmon piirroksista sekä tukee ja rohkaisee muutenkin. Jotenkin olen  onnistunut keräämään tähän mennessä täydet rakkauspisteet, vaikka ajattelin, että en kauheasti edes yritä, vaan vastailen vain fiiliksen mukaan.

Lopussa Yukimura (?) kidnappasi, joten tarkoittaako se, että seuraavassa luvussa esiintyy Sasuke?

Annan kommentti:

Masamunessa on tosiaan se ihana puoli, että hän kannustaa päähahmoa tarttumaan omiin unelmiin ja on aidosti kiinnostunut tämän "taiteesta". 
 
Myönnän myös samastuvani sinua enemmän siihen, kuinka päähahmo hehkuttaa Masamunen ulkonäköä, koska onhan se mies syötävän hyvännäköinen! Masamunella on myös tosi kiva ääni, mutta sitä kuulee tässä pelissä liian vähän. 

Omasta mielestäni tässä luvussa paras kohta oli kuitenkin se, jossa Masamune ilmestyi päähahmon huoneeseen yöllä ja pari joutui piiloutumaan tiiviisiin tunnelmiin peiton alle, koska Hideyoshi tuli ihmettelemään meteliä.

Luku 4

Kidnappaaja olikin Sasuke, tosin hän toimi yhdessä Yukimuran kanssa. Vähän oudolta tuntuu, että he ovat periaatteessa vihollisia, kun olen viettänyt viime kuukausina aika paljon aikaa Kasugayaman linnassa. Masamune ilmestyi paikalle nopeammin kuin odotin ja saatiin aikaiseksi pieni miekkatappelu.

Kyllä tässä nyt huudellaan ympäriinsä tulevaisuudesta saapumista, kun muilla pelaamillani reiteillä se on nimenomaan yritetty pitää salassa. Vaihtelua tietysti. Tähän loppui täysien pisteiden putki kun sain kummassakin luvun valinnassa enemmän romanttisia pisteitä.

Annan kommentti: 

Mitä? Ei sanaakaan päähahmon ja Masamunen riidasta? Se oli minusta tämän luvun oleellisin kohta... ja voi, että olin itsekin niin vihainen Masamunelle. Teki mieli kirkua! Tosin voi olla, että vedän taas kaiken vähän liian tunteella.

Emmi:

No kun keskityin koko kohtauksen ajan pelkäämään Sasuken puolesta. D: Sitten jäin suremaan, että Sasuke ja Yukimura lähtivät pois, joten taisi jäädä koko riita huomaamatta...

Luku 5

Tälläkin reitillä Mitsuille kokkaamista. Ja hah Mitsuhide, joka oli vaihtanut Masamunen veden sakeen. Ei varmaan selviäisi Masamune Kenshinin jokapäiväisistä sakebileistä.

Hetken luulin, että Masamune myös ompelee kokkaamisen lisäksi, mutta kiva juttu kuitenkin tuo mekon teettäminen päähahmon piirroksen mukaan. Päähahmon ja Masamunen kemiat kohtaavat oikein hyvin, eikä tästä tule samanlaista hämmennystä päähahmon ihastumisesta kuin parilla muulla reitillä. 

Annan kommentti:

Täytyy sanoa, että Masamunen näkökulma tuohon saken vaihtokohtaukseen oli varsin hupaisaa luettavaa. Ajatteli muun muassa päähahmoa tyynynä ja futonina. Uskottavasta en tiedä, mutta huvittavaa tosiaan. Tosin sen näkökulman taitaa saada auki vasta toisella pelikerralla...

 

Luku 6

Treffeillä Masamunen kanssa. Masamunen maukuminen oli hauska ja naurahdin ääneen. Ja tietenkin Masamune haluaa nähdä päähahmon hymyilevan, niinhän nämä kaikki. Bonustarinassa en tajunnut, että Masamune puri, ennen kuin asiasta puhuttiin, missähän ajatukseni taas olivat. xD

Mukavaa, että Masamune antaa päähahmon tehdä oman tahtonsa mukaan, mutta itse en ehkä ottaisi häntä mukaan taistelukentälle. Tässä kuitenkin hyvä kontrasti Yukimuran reittiin, jolla Yukimura nimenomaan yritti pitää päähahmon poissa taisteluista (vähän huonoin seurauksin).

Annan kommentti:

Masamune tosiaan on yllättävän innokas ottamaan päähahmon taisteluihin mukaan. Tiedä siitäkään, miten järkevää tai uskottavaa se on, mutta saadaanpahan päähahmo ainakin sinne toiminnan keskelle. 

Ehkä Masamunella on ajatuksena myös opettaa päähahmolle karu todellisuus, jota tämä ei tunnu näkevän omia aikojaan...

 

Luku 7

Vai festivaaleille, vaikka sotia pitäisi. :D Noh, kaipa sitä taistelemaan ehtii myöhemminkin. Mietin myös, ovatko nämä samat festivaalit, joilla vierailtiin Yukimuran reitillä. 

Ihan hauska, jos ovat, linkittää tarinoita kivalla tavalla toisiinsa. Ieyasu keksi oikein hyvän idean, kutsutaan vain Kenshin mukaan (kunhan Kenshin tuo myös lapsenvahtinsa ja puput).

Suudelmia tällä reitillä kyllä riittää, en ole laskenut, mutta varmasti enemmän kuin millään muulla pelaamallani reitillä. En oikeasti tiedä, millaisen ennakkokäsityksen olin muodostanut Annan puheiden perusteella, sillä Masamune vaikuttaa edelleen kiltimmältä kuin odotin (noh, villi silti, eipä sillä :D). Mutta miksi mietin veden myrkyttämisestä vain Kefkaa [Toim. huom. Final Fantasy VI:sta]?

Annan kommentti:

No, Masamune taitaa olla pelin kasuaalein pussailija. Suudelmia siellä, suudelmia täällä. Ei tosin ole valittamista.

Vaikea sanoa, millaisen mielikuvan oikein olet muodostanut puheista. Ei Masamune mikään Diabolik Loves -hahmo kuitenkaan ole, vaikka puremistaipumuksia saattaa ollakin...

 

Luku 8

Ja nyt sitten juovat Kefkan myrkyttämää vettä. Onneksi Ieyasu tekee vastamyrkkyä. Mutta mitä Masamunella on juuri Yukimuraa vastaan (oli myös Yukimuran reitillä, onkohan tämä nyt joku historiallinen juttu, mistä en taas tiedä mitään).

Ei ollutkaan Kefkan, vaan Kennyon myrkyttämää vettä (enköhän kuitenkin arvannut tämän). Ensimmäisen puoliskon loppupuolella luulin, että päähahmo ampui Masamunea, mutta ei sentään ja hyvä kuitenkin, että luoti meni olkapäästä läpi. Pusuilla Masamune terveeksi. :D Ja kyllähän tämä tosiaan on taas hyvin Masamunelle sopiva päähahmo.

Oivoi Kenshin, jolta puuttuvat hyvät vastustajat nyt kun ovat Shingenin kanssa samalla puolella, mutta jos Masamunesta olisi taistelukaveriksi. 

Annan kommentti:

Historiallisen viittauksen suhteen en ole aivan varma, mutta käsittääkseni Yukimura ja Masamune taistelivat toisiaan vastaan vuonna 1615 Konda Hachimanin pyhätön lähellä ja myöhemmin samana päivänä Yukimura kuoli toisessa yhteydessä (ei kai siis Masamunen takia kuitenkaan). En tiedä, voisiko tuo vastakkain asettelu liittyä jotenkin tähän. 

Tuo ampumiskohtaus oli kamala! Hemmetti, että itkin. Ei Masamune olisi sillä tavalla saanut syöksyä väliin. Siis joo, tietysti hyvä, että pelasti päähahmon hengen, mutta silti ihan kamala tilanne. Otti niin sydämestä!


Luku 9

No niin, Masamune vs. Kenshin! En hetkeäkään uskonut, että päähahmo ampuisi tässä Kenshinin (se olisikin ollut käänne), mutta sitä en odottanut, että Masamune estäisi ampumasta vihollista. Luvun toisella puoliskolla olikin cg ja ääninäyttelyä, ja onnistuin varoituksesta huolimatta säikähtämään Masamunen huutoa. Huvitti, että Kenshin vain siinä seurasi vierestä päähahmon ja Masamunen romanttista hetkeä.

Annan kommentti:

Kieltämättä dramaattinen kohtaus. Ja ne ääninäyttelyt! Olet kuitenkin oikeassa siinä, että Kenshinin sivusta tuijottelu on ajatuksena huvittava. Hyvä tilaisuus nitistää vihollinen, mutta sen sijaan jää vain rauhassa odottelemaan, kun toiset tunteilevat. 

 

Luku 10

Ja nyt Masamune on loukkaantunut. D: ....paitsi ei ollutkaan? Ainakaan kovin pahasti? Ja se siitä haavan tarkistamisesta, taitaa seurata niitä kuuluisia kuumia kohtauksia. Se on kyllä hienoa, että päähahmo tietää, mitä haluaa ja nyt hän haluaa Masamunen.

Päähahmo ja Masamune eivät sitten paljon nukkuneet. Olin myös melkein unohtanut Kennyon, mutta tosiaan, sekin pitäisi vielä hoidella.

Luvun toisella puolella Sasuke viimein saapui puhumaan päähahmon kanssa kotiinpaluusta. Mietinkin, ettei reitillä ole juuri ollut puhetta aiheesta. Ollut tietysti kaikenlaista muuta ajateltavaa tässä, joten unohtunut ajankulu kokonaan.

Sasuke huomasi heti, että päähahmo on rakastunut ja tuli tässä kohdassa mieleen, että onko hän ollut kuitenkin vakoilemassa Azuchin linnan katossa ja lattian alla (toivottavasti ei kuitenkaan luvun alkupuolen tapahtumia). Sasuke ei muuten suoraan olettanut päähahmon rakkauden kohteen olevan mies, vaan käytti they/them pronominia. Lienee kääntäjien lisäämä yksityiskohta, mutta sopii kyllä Sasuken suuhun.

Myönnän, että parin edellisen reitin jälkeen tuntui vähän oudolta, miten vähän Sasukea tässä on näkynyt. Mutta toisaalta Masamune hoiti erinomaisesti päähahmon sengoku-kaudelle sopeuttamisen, joten eipä Sasukea olisi edes tarvittu. 

Täytyy kyllä myös sanoa, että päähahmolta tuli nyt perusteellisimmat syyt sengoku-kaudelle jäämiselle kuin millään muulla pelaamallani reitillä, joten en yhtään ihmettele Sasuken tukevan näin vahvasti hänen päätöstään jäädä (olen törmännyt myös vähän vähemmän suopeaan suhtautumiseen). Ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, miten paljon päähahmo Masamunea rakastaa.

Nauroin ääneen kommentille, että päähahmosta tulisi hyvä ninja kun rakastui tyyppiin, joka uhkasi hänen henkeään (vähän kävi mielessä, että viittasiko Sasuke tässä kohtaa myös itseensä ja Kenshiniin). Mutta hetkinen, onko Sasuke nyt ihan tosissaan lähdössä yksin kotiin?

Päätin tässä kohtaa valita dramaattisen reitin, koska Anna vihjasi sillä olevan mahdollisesti enemmän Sasukeen liittyviä juttuja.

Annan kommentti:

Pitäähän sitä perusreitillekin mahtua vähintään yksi kuuma kohtaus. Kauheasti ei ole lisättävää noihin pohdintoihin.

Itse pidin enemmän romanttisesta ja ikuisesta reitistä kuin dramaattisesta, mutta uskon, että dramaattinen voi kuitenkin olla enemmän sinun makuusi. Meillä maut menee näissä monesti ristiin muutenkin, joten se jo itsessään tukee tätä päätelmää.

 

Dramaattinen reitti

Luku 11

Täydellinen Masamune siellä, märkänä sateesta (eikö tässä vaiheessa vielä ollut hahmoista märkähiuksisia versioita?). Ja kuumia kohtauksia jälleen. Hah, miltä tuo "minun täytyy kertoa Masamunelle Sasukesta" kuulostaa, varsinkin kun... no, itselläni on vaikeuksia keskittyä sotaherroihin kun on modernin maailman ninja tarjolla. Koen tästä vähän huonoa omaatuntoa, sillä oikeasti haluaisin nauttia kaikista reiteistä samanarvoisesti, mutta yritän joka tapauksessa parhaani.

Taistelu Kennyota vastaan, mutta aika nopeasti hänet tällä reitillä hoideltiin. Kennyon kommentti Hideyoshista paholaisen sandaalinkantajana oli kuitenkin hauska.

Sitten hyvästit Ieyasulle, melkein pääsi jo unohtumaan tämän reitin kilpakosija, vaikka eivät kilpakosijat taida tässä pelissä päähahmoa varsinaisesti tavoitella, joillakin reiteillä enemmän ja toisilla vähemmän. Lisää pussailua, mutta päähahmo ja Masamune myöhästyvät vielä Sasuken tapaamisesta jos jatkavat liian kauan.

Ja hei, ei mitään Sasuken puukottamisia Masamune, haluan mun fiktiivisen poikaystävän pysyvän ihan kokonaisena. D: En nyt tiedä, mitä ajattelen siitä, että Sasuke jättää Kenshinin ja kumppanit, mutta ainakin Yukimura tuli saattamaan Honno-jin temppelille, minne madonreiän on Sasuken laskelmien mukaan määrä jälleen ilmestyä.

Annan kommentti:

Hideyoshi taisi aloittaa uransa Nobunagan sandaalinkantajana, että sikäli tuo Kennyon huomautus on jälleen hauska nyökkäys sinne oikean historian suuntaan.

Älä huoli, ei se Ieyasu lopulta anna unohtaa sitä, että on tämän reitin kilpakosija. Ainakin minut yllätti dramaattisen reitin loppupuolella. 


Luku 12

Tämä oli tosi kiva chapterin puolikas, harmi, että tuli vähän kiire käyttää lukulippuja, enkä ehtinyt kirjoittaa riittävästi muistiinpanoja. Masamune ja Yukimura olivat keskenään yllättävän hauskoja ja Sasukekin pääsi vähän fanipoikailemaan. 
 
Ihana tuo sengoku-faniksi kasvattaminen, haluaisin edelleen nähdä Sasuken vanhemmat (ja selitän taas väärästä miehestä D:). Sasuke oli varmasti aivan täpinöissään kun pääsi maistamaan Masamunen kokkaamaa ruokaa ja varmasti olisivat kelvanneet myös vähän vähemmän loistavat kokkailut. Harmillisen lyhyet olivat hyvästit Yukimuran kanssa luvun ensimmäisen puoliskon lopussa...

Melkoinen rakastuminen kyllä, jos päähahmo ei edes mieti enää kotia. Mutta mitä, eikö päähahmo pääsekään Masamunen matkaan? O-ou, tulipalo?!? Ja Masamune jäi sisään palavaan taloon?!? Tietenkin päähahmo heittäytyi Sasuken kanssa tulevaisuuteen, joten tästä saatiin sitten vähän draamaa.

Vähän kauemmin kesti madonreiän ilmestyminen uudelleen verrattuna aiemmin pelaamiini reitteihin. Mutta ihanaa, että päähahmo päätti Masamunen innoittamana ottaa kaiken irti vuodesta omassa ajassaan. Pidän eniten näistä lopuista, joissa päähahmo vierailee tulevaisuudessa hoitamassa asiansa kuntoon ja palaa vasta sitten takaisin menneisyyteen.

Tässä kohtaa tein myös viimein sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Vaihdoin päähahmon nimen, sillä tähän asti olen käyttänyt omaani. Jotenkin oman nimen käyttäminen periaatteessa kasvottomalla päähahmolla tekee vaikeaksi reittien pelaamisen täysin ulkopuolisena tarkkailijana. Tämä on itselleni sinänsä uusi tilanne, sillä en lähtökohtaisesti aseta itseäni päähahmon tilalle. Mielestäni suhtaudun myös IkeSenin päähahmoon omana persoonanaan, mutta selvästi oman nimen käyttäminen tekee tästä aavistuksen hankalampaa.

Ehkä tosiaan osaan nyt paremmin suhtautua päähahmoon ihan vain Masamunen (tai kenen reitillä nyt kulloinkin olen) päähahmona, mikä kesti aika kauan myös esimerkiksi Yukimuran ja Kenshinin kohdalla.

Annan kommentti:

Kieltämättä tämä oli hyvä ja dramaattinen luku.

Varmaan ihan hyvä idea tuo oman nimen pois vaihtaminen. Itse olen IkeSenissä käyttänyt koko ajan nimeä Yuriko, joten en ehkä niin vahvasti ole self-insertautunut päähahmoon... joskin Masamunen ja Hideyoshin reiteillä samastuin häneen kyllä vahvasti silti. Joka tapauksessa olen Amnesiaa pelatessa huomannut tuon ilmiön, että omaan nimeen sitoutuu eri tavalla. Kun pelihahmot puhuttelevat sillä, se vain vaikuttaa jollain tapaa vahvemmin.

 

Luku 13

Madonreikä avautuikin heti tämän luvun alussa. Heippa sitten Sasuke... paitsi että hyppään itse lentokoneeseen ja matkustan sen luo. Toivotan kaikkea hyvää päähahmolla ja Masamunelle menneisyydessä!

Ihan mukavaa vaihtelua, että edes jossain lopussa käy näin, vaikka toisaalta pidän myös siitä, että Sasuke jää Kasugayaman linnan porukan luokse. Ehkä Sasuke löytää nyt omasta ajasta helpommin ystäviä, kun sai hyvän kokemuksen Yukimuran kaveruudesta (tai miten sen ikinä haluaa tulkita).

Kiva, että Masamunella on päähahmon piirros edelleen tallessa. Ja siinä taisi sitten mennä viimeinenkin muisto nykyajasta, kun Masamune rikkoi rintaliivit (päähahmo totesi tämän vielä itsekin). 
 
Kennyon dramaattisella reitillä päähahmo menneisyydessä ei muistaakseni ollut kulunut yhtä kauan aikaa kuin nykyajassa, joten en ensin ollut ihan varma, oliko myös Masamune odottanut päähahmoa vuoden ajan. Olihan se ja hieno juttu näin.

Lopussa muisteltiin vähän loppuyhteenvedon tyylisesti reitin tapahtumia. Masamune pääsi vielä ylistämään kaikkien rakastamaa päähahmon hymyä, ja kyllähän päähahmo näyttää onnelliselta Masamunen käsivarsilla.

Tykkäsin paljon viimeiseen lukuun liittyvästä gacha-tarinasta! Yukimuran tarinat eivät ihan vakuuttaneet ja mietin, onko kyseessä yleisesti näiden ensimmäisten reittien ongelma, mutta ilmeisesti ei.

Annan kommentti:

Naureskelin myös tuolla rintaliivijutulle. Masamunen tapa selviytyä nykyaikaisista vaatteista; miekalla vaan kaikki palasiksi. Normaalisti kyllä ärsyynnyn vaatteiden repimisestä/rikkomisesta, mutta kaipa olen jotenkin siedättänyt, kun tässä tosiaan vain nauratti.

Loppu oli oikein suloinen. Henkilökohtaisesti pidin kuitenkin huomattavasti enemmän romanttisen reitin cg:stä kuin tämän dramaattisen, mutta toisaalta oli se parempi kuin ikuisen reitin cg. Gacha-tarinoista sen verran, että yleisesti ottaen olen tykännyt niistä tosi paljon Masamunella. Samoin toisella pelikerralla tulevista Masamunen näkökulmasta kerrotuista luvun puolikkaista.


Epilogi


Mustasukkaisuusepisodista en ehkä ihan välittänyt, mutta pidin Masamunen asenteesta myös tässä ja plussaa siitäkin, että ei ainakaan omien sanojensa mukaan aio ryhtyä ylisuojelevaksi. Ieyasu vähän yllätti epilogissa, sillä en olisi kyseiseltä hahmolta odottanut ihan tällaista toimintaa.

Reitti oli oikein viihdyttävä ja taisi pitkälti vastata odotuksiani. Masamune ei ehkä ole omaa tyyppiäni (mitä se nyt sitten ikinä on), mutta tykkäsin hänen asenteestaan ja ihan hauska heppu hän kuitenkin on.

Annan kommentti:

Hauska, että yllätyit myös Ieyasusta. Vähän sitä odotinkin, koska yllätyin myös itse. Ehkä Ieyasusta sitten löytyy myös intohimoinen puoli, vaikka yleisesti ottaen olen saanut hänestä aika pidättyväisen mielikuvan.

Viihdyttävä on kieltämättä hyvä sana kuvaamaan Masamunen reittejä. Tosin viihdyn herran seurassa itse myös muista syistä.



Ei kommentteja