Final Fantasy VII Remake -päiväkirja osa 4

Viimeinen osa pelipäiväkirjaa Final Fantasy VII Remaken parissa. Matka on tullut päätökseen ja se on ollut melkoinen. Vähän kuin olisi vuoristoradassa vetänyt. Tässä osassa nyt vielä viimeiset fiilistelyt ja sekavat ajatukset pelikokemuksesta.



Tämä pelipäiväkirja on nopeasti kirjoitettuja höpinöitä omista tuntemuksista ja ajatuksista, joita peli on  herättänyt niin sanotusti lennossa. Luvassa ei ole syvällisiä pohdintoja, vaikka tässä viimeisessä osassa kysymyksiä esitänkin.

Lue myös aikaisemmat osat:

Final Fantasy VII Remake -päiväkirja osa 1
Final Fantasy VII Remake -päiväkirja osa 2
Final Fantasy VII Remake -päiväkirja osa 3



Tämä viimeinen osa sisältää spoilereita aivan pelin loppuun asti. 




19.4.2020 - Nousu korkeuksiin


Ylös on pitkä matka. Tosin tällä kertaa tykkäsin tästä kapuamisesta Shinran pääkonttorille. Alkuperäisessä pelissä en osiosta niin välittänyt, mutta tässä oli huomattavasti kivempi ja monipuolisempi. 

Missasin tosin yhden arkun, ja se jäi vähän syömään naista. Seuraavalla kerralla tutkin tarkemmin, miten sen luokse oikein pääsee.

Niin, aion totisesti pelata pelin uusiksi. Ihan vain jo siksi, että sain selville, että tässä on deittimekaniikat! Siis elämässäni ekaa kertaa päädyin (uni)treffeille Aerithin kanssa. Alkuperäisessä sain aina Tifan. Tämä siis täytyy korjata ja ensi kerralla teen kaikkeni, että pääsen näkemään Tifan kohtauksen.

Mutta niin. Takaisin asiaan.

Oli tosi jännittävää kavuta ylös auringon laskiessa. Tunnelma oli vain niin mahtava ja maisemat myös. Ei tietysti voi sanoa, että olisi mitenkään hilpeää katsella romahtanutta Seiskasektoria mutta järisyttävää se oli. Tykkäsin!

Pääsin aina sinne Shinran konttorille asti. Sisään tunkeuduttiin tällä kertaa parkkihallin kautta, vaikka Barret olisi halunnut rynniä pääovista. Tosin ottaen huomioon, mikä häslinki saatiin aikaan myös tällä taktiikalla, olisi kai ollut ihan se ja sama käyttää sitä pääovea.

Yllättävää kyllä aulassa saatiin olla ihan rauhassa, vaikka parkkihallissa sotilaita riitti. Oli tosi hauskaa seikkailla Tifalla pitkin kattolamppuja! Olinkin odottanut, koska saadaan Tifalla pelattava osuus, joten oli tosi kiva, että sellainen oli oikeasti mahdutettu peliin. 

Toivoisin, että seuraavassa osassa saisi valita, kenellä juoksee kartalla. Mielestäni on ollut vähän tylsää, että melkein koko ajan on ollut pakko pelata Cloudilla.

Kiritin vielä rappuset ylös kerrokseen 59. Muistelin, että alkuperäisessä pelissä portaikossa oli jotain rompetta, joten ajattelin sen olevan hissiä parempi vaihtoehto. Väärin ajateltu! Hirveä urakka vain ja kaiken lisäksi hahmot väsyivät matkalla, eikä Cloud jaksanut juosta vaan lopulta madeltiin jo tosi hitaasti. Toisaalta tämä oli realistista ja jossain määrin myös kiva kokea. Seuraavalla pelikerralla tosin käytän suosiolla sitä hissiä.

Illalla oli vielä pakko pällistellä Shinran pääkonttoria lisää. On kyllä hulppea mesta! 

Tuli vain vähän tyhmä olo, kun kävelee siellä kuin museossa, vaikka on kiire pelastamaan Aerithia. En silti voinut itselleni mitään. Oli vain pakko ihastella kaikkea.

Illan pelisessio päättyi siihen, että ryömittiin miesten vessan kautta ilmastointikanavaan salakuuntelemaan Shinran pääjehujen keskustelua. 

Hemmetti, että Hojo on karmea. Siis aiemmin sain kylmiä väreitä Heideggeristä, mutta Hojo vie kyllä ehdottomasti voiton. Oikeasti Reeve on ainoa, joka tästä sakista herättää sympatioita.

Ja Palmer on muuten varmasti nähnyt Sephirothin! Ei sitä suoraan sanottu, mutta hyvin vahvasti annettiin rivienvälistä ymmärtää. Saa nähdä, onko se oikea Sephiroth, jonkinlainen aave vai Jenova. Jännittää!


20.4.2020 - Hojon kauhujen kammio


Matka jatkui Hojon labraan. Käytännössä se tarkoitti, että kaikki hieno jäi taakse ja saavuimme kauheuksien valtakuntaan. 

Ei todellakaan mikään miellyttävä mesta! Koko ajan on tosi epämiellyttävä fiilis, enkä oikeastaan haluaisi ottaa askeltakaan eteenpäin.

Mutta tapahtumat olivat kyllä mielenkiintoisia! Hojo ei onneksi nyt ainakaan suoraan sanonut, että olisi yrittänyt parittaa Aerithin ja Nanakin perinteisin menetelmin, vaikka Shinran kokouksessa pohdiskeli jälkeläisen hankkimisia Aerithille ja jotain lajien välistä risteytystä. Toisaalta ehdotti myös jotakuta Soldieria potentiaaliseksi isäksi.

Mitään paritusriittejä ei nähty, ja hyvä niin. Saatiin Aerith pelastettua ja Nanaki liittyi myös mukaan joukkoon. Hänellä ei voi pelata, minkä tiesinkin jo etukäteen, koska näin netissä jokin kökkelimyrskyn asiasta. Ymmärrän kuitenkin ihan hyvin, ettei hän ole pelattava näin loppuvaiheessa peliä. Kenties sitten seuraavassa osassa. 

Tavallaan tykkään myös siitä, ettei tiimiä ole saanut nyt itse valita. Kaikilla tulee pelattua tasaisesti eikä tarvitse pohdiskella asiaa.

Ankeuttajien arvoituskin ratkesi vihdoin, vaikken tainnut ihan tarkasti ymmärtää kuiskailijoiden todellista merkitystä. Pitävät kohtalon oikealla linjalla tai jotain? Eh. En kyllä oikein perusta mistään ennaltamäärätyistä kohtaloista, joita ei saa tai voi muuttaa. Se vie pohjan kaikelta tekemiseltä. Miksi tehdä mitään, jos kohtalo on aina sama? No joo, ehkä tästä saadaan vielä tarkempaa tietoa.

Saatiin myös tietää, että Wedge on järjestänyt meille kyydin pois Shinra-tornin katon kautta. Alkaa näyttää siltä, että Wedge jopa saa elää. Toivottavasti. En kestä, jos tässä käy toisin!

Pitäisi päästä sitten sinne katolle, mutta jumahdin johonkin Hojon kokeelliseen Jenova-kammioon, jonne Sephiroth ilmestyi riehumaan. 

Herran näkivät ilmeisesti tällä kertaa myös muut kuin Cloud ja saipa hän ihan oikeaa vahinkoa tilaankin aiheutettua, mikä viittaisi siihen, että hän on hyvin todellinen. Toki kyse voi silti olla Jenovasta. 

Ei voi tietää. Mutta haluan tietää! Kuinkahan paljon tässä pelissä ehditään asiasta paljastaa?

En ehtinyt tänään selvittää tietä ulos kauhukammiosta, joten se jää huomiselle. Suorastaan hämmentää, miten paljon näihin loppujuttuihin menee aikaa. Toisaalta arvostan, että peliin on oikeasti panostettu ihan joka kohdassa ja tekemistä riittää.


21.4.2020 - Loppu hyvin, kaikki... MITÄ IHMETTÄ!?


Sain Jenova-kammion rämmittyä läpi. Ei ehkä ollut mitään suosikkipaikkoja tässä pelissä, jotenkin niin älyttömän ahdistava mesta, ettei mitään rajaa. 

Sen jälkeen päästiin Shinran normaalimpiin tiloihin ja seuraamaan Jenovan limavanaa yläkerrokseen. Kyllä, limavanaa. Ainakin alkuperäisessä oletin punaisen vanan olleen verta, mutta tällä kertaa ei veristä menoa nähty (ehkä se olisi nostanut ikärajan liian ylös?). Isäpappa-Shinrakaan ei ollut Masamunella seivästettynä paikallaan vaan roikkui parvekkeen reunalta, josta hänet piti sitten mennä pelastamaan.

Ukko kävi tietenkin uhkailemaan, mutta sai äkkiä Masamunesta kuitenkin. Olen edelleen hämmennys tästä Sephirothista, joka aina välillä ilmestyy paikalle ja sitten katoaa. 

Nyt kaikki kuitenkin näkivät hänet ja yksi tiimin jäsenistä otti myös osumaa Masamunesta sen verran tehokkaasti, että  hetken jo ehdin luulla, että kuolo korjasi hänet.

Lisätty Jenova-taistelu oli hieno mutta mietin, oliko se turha. En tiedä. Toisaalta se loi vaikutelmaa, että ollaan ehkä sittenkin JENOVAn eikä oikean Sephirothin kanssa tekemisissä. Varsinkin, kun vihollisen nimi oli Jenova Dreamweaver. Jenovasta selitettiin lopulta aika vähän, joten mietin, miltä hän ylipäätään näyttäytyi sellaisille pelaajille, joille alkuperäinen peli ei ollut tuttu. 

Ja ylipäätään pohdin tuota lopun osalta!

Kaikki meni moottoripyöräilyyn asti aika samalla tavalla kuin alkuperäisessä pelissä. Oikeasti luulin, että se kuusipyöräinen hirviölaite oli loppubossi (olipa muuten karsea bossi ainakin, allekirjoittaneen painajainen, kun olen muutenkin huono näissä moottoripyöräilyjutuissa). Mutta olin pahemman kerran väärässä, koska sen jälkeen juttu meni melkein yhtä hapokkaaksi kuin Final Fantasy VIII:n aikapuristushommelit konsonaan.

(Pelin lopusta ei muuten voinut ottaa kuvakaappauksia, joten pärjäillään ilman.)

Pahaa pelkään, että tässä ollaan uusi aikamatkustustarina nimittäin saamassa. Varma en tietenkään voi olla, koska ei sitä suoraan sanottu, mutta epäilyksiä heitettiin ilmaan kyllä nyt reilusti. 

Ne pahuksen ankeuttajilta näyttävät kuiskutteluhirviöt ovatkin jotain tulevaisuudesta tulleita kaapuhemmoja, joiden tehtävä on pitää kohtalo oikealla kurssilla. Mutta mehän annoimme niille köniin samalla, kun ne väläyttelivät tärkeitä tulevia kohtauksia alkuperäisestä pelistä.

Tämän jälkeen piti sitten taistella Sephirothia vastaan ja herran jutut olivat kyllä sellaista soopaa, ettei siitä ottanut mitään tolkkua. Vähän tuli fiilis, että hän on joko käynyt tulevaisuudessa ja palannut menneisyyteen tai nähnyt, mitä tulee tapahtumaan ja yrittää sen estää. Kuoleman hän on jo ainakin voittanut. Taistelusta tuli myös vahvat Advent Children -fiilikset, mistä en erityisemmin pitänyt. Olen tykännyt siitä, että tässä pelissä oli niin erilainen tunnelma kuin Advent Childrenissä.

Noh, sitten tässä vielä väläytelliin  Zackia, joka on Cloudin kanssa palaamassa Midgariin. Peli käytännössä loppui siihen, että tämän hetken Cloud ja kumppanit kävelivät pois Midgarista ja ohittivat menneisyyden Zackin ja Cloudin. Oliko se vain kaiku menneestä vai onko tässä nyt kaksi toisiinsa limittyvää aikajanaa? Heräävätkö kuolleet henkiin? Biggs ainakin näytti sittenkin olevan elossa. Entä eikö Aerith kuolekaan, kun kohtalon suojelijat on niitattu? 

Ja jäikö Roche turhaksi hahmoksi? Nythän häntä ei näytetty kuin ihan vähän! Entä se mesta Seiskasektorin alla? Mikä sen tarkoitus lopulta paitsi pitkittää peliä?

Emme voi tietää! Sekavaa! Kummallista! Enkä tiedä, tykkäänkö vai en. Täytyy pyöritellä ja pohdiskella tätä, koska juuri nyt en vain kykene muodostamaan selkeää mielipidettä.


Kerro kommentilla, mitä ajattelit lopusta. Ja jos et ole pelannut alkuperäistä, kerro miten se avautui? Tämä kiinnostaa tosi paljon.



Seuraa myös somessa!

https://www.instagram.com/afigaming_/ https://twitter.com/Afeni84


https://www.pelit.fi/

2 kommenttia

  1. Oh my, miten se voi olla noin hyvä! Olin ihan varma että floppaisi täysin :D Loppu kuulostaa kieltämättä omituiselta... Mutta ehkä se selviää jollain järkevällä tavalla. Ja mielellään mitä tahansa muuta kuin Kingdom Heartsin darkness-höpinöitä! xD Kiitokset raportoinnista! Snou

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tähän on tosiaan panostettu ja on hyvin tehty, vaikkakin loppu herätti hämmennystä. Sitä en osaa sanoa, onko tässä otettu KH-vaikutteita, koska itse en ole sitä sarjaa pelannut. :D

      Poista