Final Fantasy IX -päiväkirja osa 8: Mooglet

Final Fantasy IX:n maailma kuhisee mielenkiintoisia olentoja ja hahmoja, mutta aivan erityisesti minua kiehtovat mooglet. Tästä syystä halusinkin omistaa noille karvapalleroille oman postauksensa.


Olen kirjoittanut moogleista aiemmin The Zodiac Age -päiväkirjassa, tuolloin luonnollisesti Final Fantasy XII:n näkökulmasta. Koska rakastan noita karvaisia pikkuotuksia, halusin myös tässä päiväkirjassa omistaa heille yhden postauksen. Mahdollisesti myöhemmin kirjoittelen myös yleisemmän moogle-katsauksen Final Fantasy -sarjasta.

Mooglejen olemus Final Fantasy IX:ssä


Final Fantasy IX:n mooglet ovat ulkonäöltään melko samanlaisia kuin pelisarjan vanhemmissa osissa: valkoisia ja pyöreähköjä ruumiinmuodoiltaan. Tosin FFIX:n mooglejen väritys ei ole kirkkaanvalkoinen vaan vaihtelee luonnonvalkoisen eri sävyissä, mikä tekeekin heistä entistä aidomman ja elävämmän oloisia. Osalla moogleista on vielä rinnan kohdalla "karvakaulus".

Osa Final Fantasy IX:n moogleista käyttää vaatteita mutteivät kaikki. Esimerkiksi postia toimittavalla Artemicionilla on violettiraidallinen paita ja naismoogleilla on violetti liivi. Seikkalijamooglella, Stiltzkinillä, puolestaan on päässään maastovärinen hattu, joka erottaa hänet muista moogleista. Tosin hänet tunnistaa hatun lisäksi kantamuksistakin. 

Valtaosalla moogleista pään päällä keikkuva pompom on punainen, mutta Eikon rinnalla elävän Mogin pompom on enemmän oranssiin vihvahtava. Uskoisin, että Mogin pompomin väritys viittaakin hänen rooliinsa tarinassa. Hän ei ole samanlainen moogle kuin muut.

Mooglejen rooli Final Fantasy IX:ssä


Monessa Final Fantasyssä mooglejen rooli jää melko pieneksi, mutta Final Fantasy IX:n kohdalla näin ei ole. Mooglet ovat osa pelin tarinaa ja heillä on myös oma tarinansa sekä kokonaan oma sivutehtävänsä.

Tallennuspaikat


Final Fantasy IX ilmestyi ajalla ennen automaattisen pelitilanteen tallentamisen yleistymistä, joten peleissä oli tuolloin tallennuspaikkoja (joissain peleissä on nykyäänkin). Final Fantasy IX:ssä mooglet toimittavat tätä virkaa ja heille juttelemalla voi pelitilanteensa käydä tallentamassa. Mooglet kirjoittavat tallennuksen omaan suureen kirjaansa. Myös maailmankartalla tallentaminen onnistuu käyttämällä erityistä huilua, jolla mooglen voi kutsua luokseen. Mooglea ei kuitenkaan kannata kutsua turhaan peräkkäin useita kertoja tai voi tapahtua jotain ikävää.

Kaikki mooglet eivät ole tallennusmoogleja, mutta tällaisia yksilöitä löytyy kuitenkin pelistä pitkin matkaa. Memoria taitaakin olla pelin ainoa paikka, jonne mooglet eivät ole kulkeneet vaan siellä tallentaminen tapahtuu hitusen eri tavalla. 

Pelin tuoreemmissa versioissa  on myös automaattinen tallennus, joten mooglejen merkitys ei ole pelaajalle enää yhtä kriittinen kuin ennen. Itse pidän tätä mukavana lisänä, koska nykyisin olen pelaajana melko laiska ja mukavuudenhaluinen eikä tärkeän taistelun mokaamisen jälkeen innosta ajatus koko kartan uudelleen koluamisesta. Silti mooglet ovat ehdottomasti söpöin mahdollinen tapa hoitaa pelitilanteen tallentaminen.

Mognet-sivutehtävä


Mooglet käyvät pelin aikana kirjeenvaihtoa. Heillä on tätä varten oma postin lajittelukeskus, Mognet-keskus, jossa suuri kone hoitaa kirjeiden lajittelua. Postin moogleille kantaa Artemicion-niminen moogle ja tätä systeemiä kutsutaan Mognetiksi. Valitettavasti Mognetin toiminnassa on jotain suomalaisille kovin tuttua: posti ei meinaa enää löytää tietään perille.

Postitusongelmaan mooglet tarvitsevat pelaajan apua, ja niinpä pelissä on mahdollista kuljetella kirjeitä mooglelta toiselle. Samalla pelaaja pääsee lukemaan pelin tarinaa mooglejen näkökulmasta, mikä on välillä hyvinkin kiehtovaa ja usein hupaisaa. Moogleilla on oma kupomainen tapansa tarkastella maailmaa ja sen tapahtumia.

Kirje-episodi vie pelaajan lopulta varsinaiseen Mognet-keskukseen, jossa selviää, että lajittelukone on jostain syystä mennyt epäkuntoon. Pelaajan onkin ratkaistava tämä ongelma, jotta moogle-posti pääsee jälleen kulkemaan entiseen tapaansa.

Sivutehtävä kantaa läpi koko pelin, sillä se edellyttää, että kirjeitä kuljetellaan pitkin matkaa. Itse nautin tästä tehtävästä suunnattomasti sen tarinallisen annin vuoksi. Vastaavia moogle-tehtäviä kaipaisin osaksi uudempiakin Final Fantasyja ja vaikka esim. FFXII:ssa sekä FFXIII-2:ssa ja Lightning Returnsissa pääsee mooglejen kanssa sivujuttuja tekemään, eivät noidenkaan pelien tehtävät vedä vertoja Final Fantasy IX:n Mognet-tehtävälle.

Chocobo-aarrejahti ja sen moogle-osuus


Final Fantasy IX:stä löytyy myös ikisuosikkini FF-minipeleistä: Chocobo Hot 'n' Cold. Pelin perusidea on etsiä tietyissä paikoissa aarteita kaivamalla maata chocobon avulla. Aikaa myöten chocobo kehittyy paremmaksi ja saa uusia kykyjä.

Jotta tätä minipeliä pääsee pelaamaan, täytyy pelaajan mennä käymään Chocobo-metsässä, joka löytyy Lindblumin alueelta läheltä jokea. Metsässä pelaaja tapaa Menen, mooglen, joka on pelastanut Choco-nimisen chocobon sitä pahoinpidelleeltä entiseltä omistajalta. Mene ja Choco elävät metsässä yhdessä.

Menellä on unelma: hän haluaa löytää tiensä chocobojen paratiisiin, mutta sinne voi päästä ainoastaan sellainen chocobo, joka on kehittänyt taitonsa äärimmilleen. Mene ei pysty ratsastamaan Chocolla eikä siten kaivelemaan aarteita sen kanssa, joten hän tarvitsee operaatioon pelaajan apua. Kun pelaaja etenee minipelissä, hän saa tietää lisää asioita niin chocoboista kuin Menestäkin. Tämän sivutehtävän tarinallinen anti ei ole yhtä suuri kuin kirjeketjun, mutta pelillinen anti onkin sitten erinomainen. Tosin olen kuullut asiasta myös eriäviä mielipiteitä. Kaikkia maan tonkiminen ei houkuttele, joten ehkäpä minä vain olen sitten hieman outo ja yksinkertainen.

Mooglejen elämä Gaialla


Pelaaja tapaa Final Fantasy IX:n maailmaa, Gaiaa, kiertäessään hyvin monia moogleja ja pääsee seuraamaan heidän elämäänsä sivusta. Onkin kiehtovaa, miten yksittäisillä moogleilla on omia pieniä tarinoitaan ja he ovat oikeasti oman elämänsä päähahmoja.

Oma suosikkini on pariskunta, jonka pelaaja joutuu pelin alkupuolella pelastamaan päästäkseen pelissä eteenpäin. Juuri naimisiin mennyt pari on pulassa, kun aviomies on jäänyt kappelin valtavan kellon alle sen pudotessa katosta. Kun pari on pelastettu pinteestä, he asettuvat lähistölle asumaan ja toimivat samalla alueen tallennuspisteenä.

Mikäli pelaaja palaa samaan paikkaan myöhemmin pelissä, on moogle-pariskunta saanut peräti kolme lasta. Lapset ovat keskenään erikokoisia, joten en usko, että kyse on kolmosista. Tämä herättääkin kysymyksen siitä, kuinka kauan pelissä lopulta kuluu aikaa tai vaihtoehtoisesti siitä, kuinka nopeasti mooglet lisääntyvät ja kasvavat. Aiheeseen ei luonnollisesti paneuduta pelissä, mutta myönnettävä on, että minua se on jäänyt kiinnostamaan.

Tämä yksityiskohta ei ole suosikkini kuitenkaan sen herättämien pohdintojen vuoksi vaan siksi, että se avaa jälleen mooglejen elämää muiden maailman olentojen rinnalla. Moogleilla on parisuhteita ja perhe-elämää siinä missä muillakin, heillä on omat arkiset huolensa. Tällaiset pienet asiat rakentavat elävää maailmaa ja ilahduttavat pelaajaa.

Final Fantasy IX:n mooglejen merkitys minulle


Kuten olen aiemminkin sanonut, pidän moogleista todella paljon. The Zodiac Age -päiväkirjassa totesin FFXII:n mooglejen nauttivan erityistä suosiotani, mutta samaa on sanottava myös Final Fantasy IX:n kohdalla. Paitsi, että pelin mooglet ovat todella söpöjä, heidän maailmansa on kiinnostava, elävä ja monipuolinen. Mooglet tarjoavat peliin erilaisen näkökulman, jota ei voi olla ihastelematta.

Samalla tavalla kuin FFXII:ssa, myös FFIX:ssä mooglet ovat integroituneet osaksi yhteiskuntaa. He eivät ole pelkkiä irrallisia maskottihahmoja vaan heillä on oma tärkeä roolinsa.

Pidän tavallaan myös siitä, että mooglejen tarina on oma ja irrallinen eikä esimerkiksi pelattavissa hahmoissa ole mooglea. En olisi pannut pahakseni, vaikka tiimiin olisi saanut mooglenkin, mutta mielestäni pelin kokonaisuus toimii tällä tavoin erinomaisen hyvin. Mooglet ovat osa yhteiskuntaa, mutta pelin maailmaa järisyttäviä tapahtumia he silti tarkastelevat ulkopuolisen silmin. Mikäli pelattavissa hahmoissa olisi ollut moogle, ei tämä ulkopuolelta tuleva näkökulma olisi ehkä pysynyt yhtä autenttisena.

Lue myös


Final Fantasy IX -päiväkirja osa 1: Vihdoin uusiksi!
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 2: Kun peli alkaa
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 3: Zidane ja Garnet
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 4: Nostalgiaa ja tuttua turhautumista
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 5: Vivi ja Quina
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 6: Sielujen kierto Gaialla
Final Fantasy IX -päiväkirja osa 7: Steiner ja Eiko

Mitä sinä ajattelet Final Fantasy IX:n moogleista?

Seuraa myös somessa!

https://www.instagram.com/levelupblogi/ https://twitter.com/Afeni84


https://www.pelit.fi/

Ei kommentteja