Level up!

... leikkii. No, entäs aikuinen sitten?

Olen muutamaan otteeseen saanut kuulla, että olen jo sen ikäinen, että minun pitäisi:
A) lakata pelaamasta, koska se on lasten puuhaa
B) lakata kirjoittamasta fan fictionia pelaamistani peleistä, koska aikuiset kirjoittavat originaaleja
C) lakata ostamasta kaikkea turhaa, koska aikuiset käyttävät rahansa fiksusti
D) myydä figuurini ja muut oheistavarat pois, koska ne ovat lasten leluja, joita aikuisella ei tule olla

En halua alistua yhteenkään noista neljästä säännöstä, joten voinkin sitten loppupäivän miettiä, olenko aikuinen vai lapsi. En taida kuitenkaan vaivautua vaan paneudun tällä kertaa tarkemmin yhteen näistä lapsellisuuksistani. Tänään siis vuorossa rakas figuurikokoelmani.

Himoitsin Final Fantasy -figuureja jo vuosia sitten, mutta tuolloin ne olivat minun budjettiini nähden kalliita ja vaikeita hankkia. Mistään nettikaupasta en ollut kuullutkaan ja vaikka olisinkin, ei ulkomailta tilaaminen olisi käynyt päinsä. Itse asiassa jo toisesta kaupungista tilaaminen oli mahdoton ajatus. Niinpä en koskaan saanut kasin ja ysin hahmoja figuureina, vaikka olisin tuolloin kovasti halunnut. Tyydyin katselemaan pelien ohjekirjoissa olevia kuvia ja huokailemaan raskaasti.

Kympistä en koskaan innostunut niin paljon, että olisin edes vaivautunut selvittämään, onko siitä tehty figuureja. No, koska olen omistanut minikokoisen Tiduksen, tiedän nyt totuuden (annoin sen lahjaksi ystävälleni, sillä en halunnut sitä hyllyyni). Nyt kuitenkin esittelen figuurihyllyni aarteet Final Fantasy -pelisarjan osalta. Ihan muutama nukke sinne on nimittäin kertynyt.

Balthier Bunansa - FFXII

Balthier oli ensimmäinen Final Fantasy -figuuri, jonka hankin. Tämä on varmaan taas niitä juttuja, joista kukaan ei ylläty. Kukunor oli juuri saanut figuuria ja myi sitä alennuksella. Jostain sattuman oikusta huomasin tämän (en siis käy kyseisen kaupan sivuilla juuri koskaan) ja olin tukehtua aamupalaani.

Ongelman aiheutti se, että oli kesä ja odottelin yhä kesätyöpalkkaani. Koska olin vasta aloittanut hommat, tiesin, ettei rahaa ollut ihan heti tulossa. Yhtään ylimääräistä ei luonnollisesti ollut. Pelkäsin kuollakseni, että figuurit loppuisivat tai hinta ainakin nousisi mahdottomaksi, ennen kuin saisin palkkani, joten puhuin ja puhuin ja puhuin ja sain lopulta poikaystäväni maksamaan ostokseni. Maksoin sen tietenkin takaisin myöhemmin.

Voi sitä onnea, kun sain pari viikkoa myöhemmin johtotähden kirjahyllyäni komistamaan! Se oli todennäköisesti koko kesäni kohokohta, sillä mitään muuta merkittävää en kyseiseltä kesältä muista. Työ, jota tein ei ollut minun makuuni, juhannuskin meni vähän penkin alle, mutta figuurin ajatteleminen nostaa yhä hymyn huulilleni.

Sanoisinpa siis, että johtotähti tavallaan pelasti kesäni ;D Tuolloin myös ajattelin, etten tarvitse muita. Okei, Franin olisin myös halunnut, mutta aika pian minulle selvisi, ettei vierasta ollut tehty figuuria ollenkaan. Tähän Squaren ratkaisuun olen edelleen pettynyt. Minun mielestäni kaikista päähahmoista (ja joo, ehkä siitä Gabranthista myös) olisi pitänyt tehdä figuurit. Itse en olisi luultavasti ostanut kuin Franin Balthierin lisäksi, mutta uskon, että esim. Baschille olisi ollut kysyntää.

Menikin aika pitkään, ennen kuin päädyin ostamaan lisää figuureja. Keväällä 2009 olin jo aloittanut coneissa ravaamisen ja löytänyt sellaisen aarreaitan kuin myyntipöydät. Ne avasivat minulle koko joukon uusia ostosmahdollisuuksia, joita en ollut edes tullut ajatelleeksi. Olin aivan hurmioissani, kun löysin paketin, jossa oli peräti neljä figuuria ja hintakin alle 20 euroa. Kaiken lisäksi kyseisessä paketissa oli kaksi suosikkihahmoani.

Balthier ja Fran - FFXII

Balthierin ja Franin lisäksi lootasta löytyivät Tidus (FFX) ja Aerith (FFVII). Kuten sanoin Tidus päätyi lahjaksi ystävälleni ja käsittääkseni löysi hänen luotaan hyvän ja rakastavan kodin. Aerithin laitoin yllätyspalkinnoksi Kristallimaailman paperinukkepiirroskisaan. Tällä hetkellä kyseinen neito taitaakin sitten majailla erään toisen ystäväni kirjahyllyssä.

Ilmapiraattikaksikko sen sijaan jäi omaan hyllyyni. En koskaan saanut isoa Frania, en koskaan taida tulla samaan, mutta nämä kaksi korvaavat hieman. Pidän figuurien ulkonäöstä, vaikkei se olekaan niin realistinen kuin pelissä. Tosin figuurien kasvoista tulee hieman mieleen Revenant Wings, joten kenties mallia on otettukin sen pelin suunnalta. Olihan se jo tässä vaiheessa ilmestynyt.

Olen miettinyt asiaa ja todennut, että tässä koossa voisin itse asiassa hankkiakin kaikki kahdentoista päähahmot. Olen nähnyt Vaanin, Penelon ja Ashen, joten eiköhän Baschkin ole tehty. Penelo minulla on avaimenperänä, mutta voisin ostaa myös ihan figuurina. Pitää joskus katsella, jos saisi aikaiseksi hankkia. Mitään suunnatonta pakkomiellettä juuri tähän kokoelmaan en ole toistaiseksi itselleni kehittänyt, joten aika näyttää, alanko sitä itselleni kasata.

Final Fantasy IX

Tämä kokoelma päätyi luokseni kahdessa erässä. Kyseessä on Final Fantasy IX:stä Coca Cola -pullojen mukana julkaistut figuurit... tai jotain sinnepäin. Joka tapauksessa tukilaattojen alapinnassa lukee "Coca Cola". Bongasin nämä ensimmäistä kertaa Tsukicon 2009:ssä ja tuolloin ostin Zidanen, Garnetin, Steinerin ja Vivin. Jälkeenpäin minua kadutti, etten ollut ostanut kaikkia ja pelkäsin kuollakseni, ettei näitä enää mistään saisi. Figuurit kuitenkin maksoivat vain viisi euroa kappale. Se oli pieni hinta, mutten silti raaskinut laittaa kerralla menemään 40 euroa.

Minulla kävi tuuri ja Desucon 2010:n myyntipöydiltä löytyi näitä taas. Tällä kertaa en epäröinyt hetkeäkään vaan kaappasin mukaani Quinan, Eikon, Amarantin ja Freyan. Olin äärettömän iloinen, että olin saanut loputkin ysin päähahmoista. Edelleen harmittaa, etten ostanut myös mooglea ja chocoboa. En ole kyseisen Desuconin jälkeen enää nähnyt näitä myynnissä missään, joten taitavat jäädä hankkimatta. Jos kuitenkin satun törmäämään, ostan kyllä.

Toki voisin etsiä kyseisiä figuureja eBayn kautta, mutta aivan niin paljon en niitä himoitse, että viitsisin vaivautua. Odottelen, josko tilaisuus sattuisi tulemaan muuta kautta.

Vanille ja Fang - FFXIII

Vaikkei Final Fantasy XIII iskenyt minuun tarinallisesti, pelissä on kuitenkin kaksi hahmoa, joihin kiinnitin huomiota enemmän kuin muihin. Oerba Dia Vanille nousi välittömästi suosikkilistalleni, siitäkin huolimatta, että hänen (englanninkielinen) ääninäyttelynsä sai minut alkuun ärtymään. Nyt olen jo tottunut siihenkin, eikä se häiritse millään tavalla.

Fang tuli pelissä vastaan hitusen myöhemmin, mutta teki lähtemättömän vaikutuksen. Enkkuääni toimi, ja hahmon koko olemus oli aivan käsittämättömän upea. Siinä naisessa on totisesti jotain.

Kun sitten kuulin figuureista, oli selvää, että nämä kaksi olisi saatava. Mitään conia en jaksanut odottaa, vaan marssin Helsingin Fantasiapeleihin tekemään tilauksen, koska siellä ei kaksikkoa vielä ollut, Snow'ta minulle kyllä kovasti tyrkytettiin mukaan. Figuurit kuitenkin tuntuivat viipyvä ja viipyvän, joten päädyin lopulta ostamaan Vanillen Desucon 2010:stä, siis samasta, josta hankin loput ysin figuuritkin.

Vanillella on itse asiassa ns. "vammakäsi" eli toisen käden nivelet eivät toimi ollenkaan. Olisin voinut varmasti valittaa asiasta, jos olisin säästänyt kuitin ja muistaisin, minkä liikkeen pöydästä figuurin ostin, mutta koska en ajatellut näin pitkälle, elän tuon käden kanssa nyt. Ei se niin kamalasti haittaa, pikkuvika. Onpahan ainakin ainutlaatuinen tämä minun Vanilleni (no, ehkä jollakulla toisellakin on vastaava).

Fang ilmestyi myöhemmin samana kesänä. Ystäväni suostui hakemaan figuurin Fantsusta ja sain sen itselleni, kun seuraavan kerran tapasimme. Fangissa ei luonnollisesti ole mitään vialla vaan hän saapui luokseni täydellisessä kunnossa.

Sephiroth - FFVII

Sephirothia en koskaan suunnitellut ostavani, mutta tämän vuoden Desuconissa löysin myyntipöydiltä yllätyslaatikon. Laatikosta ei siis tiennyt, minkä figuurin se sisälsi, mutta vaihtoehdot oli lueteltu takana. Se olisi voinut sisältää Yuffien (FFVII), Sephirothin (FFVII), Yunan (FFX), Vivin (FFIX) tai Zidanen (FFIX). Vaihtoehdoista Yuna oli ainoa, jota en olisi välttämättä halunnut. Luultavasti hän olisi jälleen mennyt lahjaksi tai palkinnoksi.

Laatikosta kuitenkin löytyi hopeahiuksinen kenraalimme, enkä ollut ollenkaan pahoillani. Minulla ei hänestä ollut minkäänlaista figuuria ja onhan tuossa miehessä sitä jotain. Sitä paitsi kyseinen figuuri on vielä älyttömän söpö. Aika harvoin Sephirothista voi noin sanoa, mutta tällä kertaa se jopa pitää paikkansa.

Kyllä tuota figuuria ilokseen katselee. Sephiroth on myös ainoa pahis, joka minulla on figuurina. Mielessä kävi, että jos Genesiksestä ja Angealista ilmestyisi tuollaiset vastaavat pikkuiset, voisin haluta ne herran kaveriksi. Ja jos taas niistä pahiksista puhutaan, Kuja ei olisi ollenkaan hullumpi vaihtoehto hyllyäni täyttämään. Huolisin hänet enemmän kuin mielelläni.

Yuffie Kisaragi - FFVII

Kaikki jo tietävätkin, että Wutain valkoinen ruusu lähti mukaani muutama viikko sitten Traconista. Tätä figuuria etsin tarkoituksella, ja olin hyvin iloinen, että sen myös löysin. Kyselin Fantasiapelien myyjältä, olisiko heillä mahdollisesti ollut myös Vincentiä tiskin alta myytävänä, mutta ei ollut. Myyjän mukaan Vincent on sen verran kuumaa kamaa, että revitään käsistä, jos myyntiin sattuu tulemaan. No, en kyllä ihmettele... Tilalle hän tyrkytti minulle Renoa, mutta vaikka punapää onkin ihan kuuma tapaus, ei hän ole tarpeeksi kiinnostava, että häneen sijoittaisin.


Yuffiestakin olisin oikeastaan halunnut Dirge of Cerberuksessa esiintyvän version, mutta sellaista ei taideta olla edes tehty. En ainakaan löytänyt, kun joskus aiemmin yritin eBaysta etsiä.Siksipä oli tyytyminen tähän AC(C)-versioon, joka on sekin ihan kiva. Ainakin Yuffien vaatteet ovat fiksummat kuin alkuperäisessä seiskassa. En vieläkään tajua sitä typerää käsisuojaa...

Tämän figuurin hankkiminen tuntui jostain syystä keskivertoa helpommalta, vaikkei noiden aiempienkaan kanssa ole mitään vaikeuksia ollut. Jotenkin vain tiesin, ettei minun tarvitse kuin kävellä myyntipöytäsaliin ja lunastaa Yuffie omakseni. Jos olisin sattunut haluamaan jotain muuta, olisin joutunut ehkä näkemään enemmän vaivaa, mikä tuli todistettua vain muutama päivä Traconin jälkeen.

Vincent Valentine - FFVII

Vincentin hankkiminen ei nimittäin ollut mikään läpihuutojuttu. Fantsun myyjän puheet pitivät paikkansa, herraa oli vaikea saada käsiinsä. Toisekseen herra on oikeasti niin kuumaa kamaa, että hinnat näyttivät olevan pilvissä. Jos taas hinta oli alhainen, postikulut aiheuttivat hyperventilaatiota. Olin päättänyt, että maksimibudjettini on 50 euroa, mutta kovin monta figuuria en tähän hintaan löytänyt... tai sitten niitä ei postitettu Suomeen.

Pitkällisen etsintäsession päätteeksi löysin kuitenkin jotain käsittämätöntä. Joku Briteissä myi figuuria järkevällä lähtöhinnalla, olisikohan ollut 8 punnan kieppeillä. Postikulutkin olivat vain 3,99 puntaa. Ainoa ongelma tämän figuurin kohdalla oli, että sitä oli jo huudettu ja huuto sulkeutui aamuyöllä Suomen aikaa. Viikonloppuna sekään ei olisi ollut ongelmallista, mutta toki työviikolla olisi suotavaa nukkua kunnolliset yöunet.

Yhden illan ja yön väänsin itseni kanssa kättä, ja aamulla päätös oli selvä. Pitkiä yöunia ehtii elämänsä aikana nukkua vaikka kuinka monesti, Vincentiä ei myydä järjettömän alhaiseen hintaan joka yö. Siispä seuraavana yönä kelloni soi puoli viideltä ja könysin tietokoneeni ääreen valmistautuneena taistoon. Sellainen siitä tulikin, sillä joku muu halusi figuurin yhtä kovasti kuin minäkin. Hinta hilautui hiljalleen ylöspäin ja sydän jyskyttäen odottelin viimeiselle sekunnille, kunnes tein lopullisen korotukseni. Hetkeen en voinut uskoa tekstiä, joka ilmoitti minun voittaneen huudon. Maksoin figuurin (edelleen postikulujen kanssa alle 15 puntaa) ja hipsin takaisin petiin. En tosin saanut enää nukuttua ja olin työpäivän aivan koomassa. Väitän kuitenkin, että se oli sen arvoista.

Seuraavalla viikolla Vincent saapui luokseni. Onneksi olin lomalla, sillä herra ei mahtunut postiluukusta sisään. Olisin joutunut raahautumaan postiin erikseen pakettia hakemaan, mutta nyt kuulin, kun postimies soitti ovikelloa. Vincent oli hitusen pölyinen, mutta muuten erinomaisessa kunnossa, ja nyt edustaa hyllyni päällä.

Tällä hetkellä minulla ei ole uusia figuurihimotuksia, mutta väitän, että jossain vaiheessa innostus taas iskee. Tästä on tullut tavallaan oma harrastuksensa. Ehkä olen luonteeltani keräilijä? Minusta noita figuureja on vain ihana omistaa, siitä ei pääse mihinkään.

Tähän loppuun vielä hieman kuvaspämmiä draamasta, joka hyllyssäni on ollut meneillään...

Fang ei ollut vielä saapunut, joten johtotähti luonnollisesti käytti tilaisuuden hyväkseen, kun Vanille kotiutui luokseni. Nämä kaksi viettivät joukon herkkiä hetkiä, joista Fang ei erityisemmin ilahtunut. Vanillelle hän kuitenkin antoi anteeksi, Balthier-parka on edelleen epäsuosiossa.

Kuten sanottua Vanille tosiaan sai tekonsa anteeksi ja löysi tiensä takaisin oikeaan syliin, kun Fang vihdoin saapui. Nyt nämä kaksi ovat onnellisesti yhdessä eivätkä aio erota milloinkaan... awwww.

Koska Yuffie kotiutui ennen Vincentiä, Balthier ehti luonnollisesti iskeä silmänsä ninjaprinsessaamme. Onneksi Vincentin saapumiseen ei mennyt kuin reilu viikko, joten Yuffie jopa malttoi pitää näppinsä kurissa ja ryntäsikin synkän sankarinsa käsivarsille, kun tämä vihdoin asteli kotiin.

Vincentkin oli ehtinyt kaivata prinsessaansa ja herrasmiehenä toki kantoi tämän pois Balthierin ulottuvilta. Suurta mustasukkaisuusdraamaa tästä jutusta ei tullut, koska mitään ei ollut varsinaisesti ehtinyt tapahtua... ainakin, jos Yuffien sanaan on luottaminen. Ja me kaikkihan tiedämme, että Yuffie on luotettavuuden perikuva, joten ei ole mitään syytä epäillä hänen sanojaan. Vai mitä? ;)

Tilanne on tällä hetkellä tällainen. Balthier ei juuri nyt ole parhaalla mahdollisella tuulella, mutta eiköhän hänkin pian keksi jotain uutta ajateltavaa. Kenties vihjaus jostain suuresta aarteesta voisi olla paikallaan? Vaikuttaa nimittäin siltä, ettei Fran tosiaan ole vielä hetkeen (jos koskaan) kotiutumassa eikä näitä kahta pariskuntaa käy erottaminen.

Tällaisia figuuritarinoita. Tässä kohtaa voin merkinnän alun pohdintoihin todeta, että minulle on aivan yhdentekevää, olenko liian vanha touhuamaan tällaista. Jos joku pitää minua lapsellisena harrastuksieni takia, ongelma on hänen. Minulla on liian hauskaa, jotta suostuisin niistä luopumaan muiden takia.

Täytyy nyt vielä myöntää, että viimeisen viikon olen pyörinyt kovin ahkerasti tuon figuurihyllyn edustalla ja pohtinut, millaista draamaa siellä myöhemmin mahtaa tapahtua. Odottelen mielenkiinnolla, tuoko esimerkiksi joulun lähestyminen jotain uusia käänteitä ;)