Final Fantasy -haaste: Päivä 17

Päivä 17 - suosikkini Final Fantasy -minipeleistä

Tällä kertaa ei tarvitse napista, etten osaisi valita tai että vaihtoehtoja on liikaa. Onhan noita vaihtoehtoja tosiaan jonkin verran, mutta ei niin paljon, että siitä olisi haittaa. Ylipäätään tähän kysymykseen on helppo vastata, koska yksi on ylitse muiden.


Chocobo hot and cold Final Fantasy IX:stä. Kyllä, se on aivan loistava. En oikeastaan tiedä, mikä siinä yksinkertaisessa maan tonkimisessa on edes niin hauskaa, mutta olen uhrannut siihen pelottavan paljon pelitunteja. Fanaattinen neliön hakkaaminen chocographien toivossa on käsittämättömän koukuttavaa. Aarteiden etsiminen maailmankartalta oli myös joskus aika jännää, nykyisin ei niinkään, koska muistan pääasiassa jokaisen sijainnin.

Sen sijaan kolojen ja kuplien sijainnit eivät ole täydellisesti mielessäni. Tosin olen kyllä löytänyt ne kaikki yhtä kuplasarjaa lukuun ottamatta. Ehkä vielä onnistun senkin bongaamaan Gaian meriltä.

Pidän myös jokaisesta paikasta, jossa aarteita voi metsästää. Chocobometsä, -laguuni ja -ilmapuutarha ovat kaikki omalla tavallaan kivoja paikkoja. Ilmapuutarhan metsästäminen on myös hauskaa. Huomasin sen varjon jo ensimmäisellä pelikerralla, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, mikä ihme se oli. Kaveri tosin valaisi asiasta myöhemmin.

Mutta niin, kyseinen minipeli on tosiaan paras kaikista. Ehkä siitä tekee niin hyvän se, että se on yksinkertainen ja helppo pelattava ja koukuttaa uusiin yrityksiin, koska pelaaja himoitsee parempia aarteita. Se ei ole kallis ja maksaa varmasti itsensä takaisin. Metsässä tonkiminen maksaa 60 giliä minuutilta ja siinä ajassa voi kaivaa esiin esimerkiksi pari potionia, tentin ja remedyn. Laskekaa huviksenne, mitä nuo maksavat kaupassa. Jos on oikein taitava ja nopea, metsässä voi nakutella esiin yhteensä kahdeksan aarretta. Melkoinen säästö siis.

Jeps, peli on siis hauska, hyödyllinen ja koukuttava. Ei kai sitä paljon enempää enää tarvitakaan? No, kiva musiikki tietysti nostaa pisteitä edelleen.

2 kommenttia